Lauantai-illan huumaa

 Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Odottelimme Nallin kanssa malttamattomina vieraitamme ja ei aikaakaan, kun odotuksemme palkittiin. Koko Jalosaaren perhe saapui paikalle paskalta haisevaa ripulikääröä ja Simo-poikaa lukuunottamatta.
Sikiön  Jalosaaren munahaukka kertoi vieneensä hoitoon äidilleen kun Simolle oli kuulemma puhjennut yllättäen ripuli ja hänen oli pitänyt jäädä siten paskapersettään lypsämään. 
Vain todellinen moukka tulee kylään, mikäli perheessä on vatsatautia, mutta miten tällaisilta hellehattusankareilta muuta nyt voisi odottaakaan? 
Totta puhuen en ollut huolissani puberteettipojan persevuodosta, sillä tautia saattoi edesauttaa huomattavasti isohko määrä hänen nauttimaansa risiiniöljyä, joka oli päätynyt hänen kurkustaan alas ilman, että hänellä itsellään oli moisesta harmaintakaan aavistusta. 

"Tervetuloa vaatimattomalle kipolleni" -Totesin ystävällisellä äänellä ja ojensin koko porukalle tervetulomaljat käteen. Jokainen sai mittatilaustyönä valmistetun juoman käteensä.
Perheen pään mojitoon oli sekoitettu aimo annos ketamiinia, vähän kokkelia ja tietenkin Nallin löytämää viagraa.
Munahaukalla lasissa oli mojiton lisäksi sellainen annos sian kiimaa, että moisella olisi pistänyt koko sikalan sekaisin.  Ämmä sai tietenkin myös vähän kokkelia raikasta makua tuomaan.
Perheen herkkupalakin sai osansa. Hänen alkoholittomassa mojitossaan oli mausteena myös hieman siankiimaa, mutta ihan vain maltillinen määrä ja kokkelia sen verran, että juomaan saatiin vähän pasaatituulten raikkautta.

Herrasväki joi juomansa suurella mielihalulla ja sen jälkeen olikin aika tehdä pieni tutustumiskierros paatilla. Vieraat tuntuivat olevan tyrmistyneen haltioissaan tästä menopelistäni ja ymmärtäähän sen. Taitaa olla niin, että hienoin vene jossa tämä porukka on ennen matkustanut on ollut joku pohjastaan vuotava Sun Buster liian pienellä perämoottorilla. Elämässä pitää olla jonkunlaista tyylikkyyttä ja laatua ja tällaiset Jalosaaren duunaritollot eivät vain yksinkertaisesti ymmärrä tasokkaasta elämästä yhtään mitään. Jos tyytyy siihen Busterielämään niin sillä sitä kai sitten on mentävä.

Esittelykierroksen loputtua Nalli heitti hanan pohjaan täysin yllättäen ja Jalosaaren kaakelihammas pyllähti kannelle perseelleen, eikä se perheen naisillakaan kaukana ollut. Nalli oli vetänyt pari Viinapaukkua ja miehekkäät viivat kokkelia Jalosaaria odotellessan ja seos tuntui tekevän tehtävänsä.
Lähdimme satamasta täydessä plaanissa ja aiheutimme sen luokan hyökyaallokon, että sataman muut veneet lentelivät merenkäynnissä, kuin räsynuket trombissa. Rannalla puitiin nyrkkiä, johon minä vastasin keskisormella ja totesin vieraille: "Tällaista se aina on noiden köyhien kanssa. Kateus saa ihmiset katkeroitumaan."
Jalosaaret kyttäilivät minua epäuskoisina ja kukaan ei saanut sanaa suustaan, pari vaivaantunutta nyökkäystä oli heidän reaktionsa koko kirjossaan.

Hetken seilattuamme kokki tuli sanomaan, että ruoka alkaa olla suurin piirtein valmista.
Kokkipoika oli pistellyt parastaan ja ateria oli suussa sulava, jopa haarojaan kourivan Jalosaaren isännän mielestä, joka oli juuri syönyt vanhoja jäteöljyssä marinoituja nahkahousuja. Kokki oli kuulemma poistanut ylimääräisen öljyn, käyttänyt hyvin voimakkaita mausteita ja paistanut koko sotkun kuumalla pannulla hyvin rapeaksi. Annoksen päällä olevat rucolat saivat aterian näyttämään silmämääräisesti jopa herkulliselta, mutta en voi uskoa, ettei tämä viemärirotta ollut huomannut maussa mitään ihmeellistä. Heikompi aines on toki heikompaa ainesta, mutta tämä tällainen on jopa tältä porukalta ennenkuulumatonta.

Jälkiruoaksi tarjoiltiin ennakkosuunnitelmien mukaan tuulihattuja ja nyt perheen vanhemmat söivät siis hattunsa partavaahdolla ja puolukkahillolla. Me muut söimme perinteisellä reseptillä valmistetut tuulihattumme  hyvällä ruokahalulla ja perheen Riina-tytär jopa ylisti leivonnaisensa makua. Munahaukalle ei selkeästi partavaahto maistunut, mutta hän yriti siitä huoliatta syödä annostaan huomiota herättämättä. 
Talttahammas oli syönyt puolet tuulihatustaan ennen kuin huomasi maussa jotain omituista. Hän ei pystynyt peittämään kuvotustaan vaan oksensi reelingin yli ja heitti oman tuulihattunsa mereen. 
Tämä oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun päästän moukkia veneelleni, ei minkäänlaisia pöytätapoja ja heidän vulgaari käytöksensä on, kuin eläintarhassa.
Rouva jatkoi tuulihattunsa näykkimistä hillitysti, mutta alkoi yht´äkkiä kouria haaroväliään ja riisua vatteitaan.
"Äiti!! Lopeta, mitä sä teet?" -huusi Riina tyrmistyneenä kuuroille korville.
Hetkeä myöhemmin tämä amatsoni oli ilman rihman kiertämää ja masturboi itseään eläimellisesti mylvien.
Näytös kiiti kohti loppukliimaksiaan, kun ketamiinipäissään hortoileva känsärunkku kirmasi harhoissaan tämän kompostiprinsessan vanavedessä ja meisseli tiukassa tanassa totta kai. Paikalle sattumalta ilmestynyt kokkimme kuvitteli olevansa jonkinlaisessa piilokamerassa, sillä se mitä oikeasti juuri tapahtui oli pakko olla jotain muuta, kuin todellisuutta kuulemma jopa minun veneelläni. Mitäköhän hän mahtoi sillä tarkoittaa?
Lopulta Jaakko sai lutkansa kiinni ja alta aikayksikön alkoi jonkinlainen rodeoesitys, jossa tämä Jaakko -niminen vesinokkaeläin hyppäsi munahaukan ratsaille ja oli pyörittävinään samalla kuvitteellista lassoa kädellään.
Nalli joka oli hetkeä aiemmin hidastanut vauhtia ankkuroidakseen veneen juoksi puhelin kädessä selkeästi tapahtumaa kuvaten. Tässä kohden minun oli hyvä aika lohduttaa hysteeristä Riinaa ja kutsua hänet kanssani veneen ohjaamoon. Itse olin lähes selvin päin, sillä tämä sirkus oli muistettava jatkossakin. No Riinahan lämpeni äkkiä herrasmiehen lohdulle, mutta siitä minä en kerro sen enempää, sillä olen juuri tällainen herrasmies. Sanotaan kuitenkin, että komentosillalta menimme isännän hyttiin pohtimaan miten Riinan tukalaa oloa helpottaa. 
Kun palasimme hytistä oli sirkus edelleen käynnissä. Jaakko huuteli tytärtään mukaan orgioihin ja siinä vaiheessa minulla petti hermot. Tempaisin luumukullia oikealla koukulla leukaluuhun ja sen seurauksena kuoliokyrpä heilahti yli laidan. 
Äijä räpiköi lerssi pohjaa raapien pitkin ulappaa ja huusi apua. Ehdotin Nallille, että jätetään mokoma irstailija mereen vaikka mursuja nussimaan, mutta Riinan painostuksesta kampesimme sittiäisen takaisin kannelle. Siinä se alaston rantaleijona meuhkasi kulli sinisenä ja vaikeroi, miten molempiin päihin sattuu samaan aikaan.
Ketamiinin vaikutus alkoi selkeästi hälvenemään ja äijä vaikutti hyvin nolostuneelta.
"Saatanan äijä! Mä kutsuin sut ystävällisesti tänne veneelleni ja sä alat heti ensitöiksesi rietastella, pervoilla ja öykkäröidä! Mikä vittu sua juntti vaivaa? Ja ennen, kuin edes kuvittelet poistuvasi täältä, saat pestä koko kannen alusta loppuun. Minä en perkele halua liukastella noissa sun kyrpäyrjöissäsi täällä" -Karjuin nyt jo nöyrälle erektiosankarille.
Äijän vaimosta ei näkynyt jälkeäkään, mutta jostain taaempaa kuului järjetön mylvintä, kokkipoikamme oli käyttänyt tilanteen hyödykseen ja nussi tätä mehutuheroa oikein nuoruuden innolla. Jaakkoa tämä ei naurattanut lainkaan yhtä paljon kuin Nallia, joka puhelimensa kanssa suuntasi ikuistamaan tämänkin tapauksen. En tiedä mitä videoarkistoa äijä kerää, mutta on hänen kuvausinnostaan ollut elämässä paljon apuakin. Kummasti pienet kolttoset saa anteeksi, kun on esittää jotain hieman kyseenalaista kuvamateriaalia, ei sillä, että minä sen kummemmin mitään kolttosia harrastaisin. 
Jalosaaren paronilla alkoi erektio mennä ilmeisesti jo ihan oikeasti kuolion puollelle enkä hetkeen tiennyt mitä asialle tehdä. Muistin kuitenkin sitten, että lähistöllä asusteli yksi tuttu lääkäri, joka oli minulle palveluksen velkaa. Päätin itse ottaa ohjaamon hoitaakseni ja päästelin minkä moottoreista lähti. Soitin jo etukäteen tälle lääkärille ja kerroin vieraani arkaluontoisesta ongelmasta. Lääkäri olikin hyvin ymmärtäväinen ja kun saavuimme hänen saarelleen oli hän meitä vastassa noin viiden parikymppisen hoitajan kanssa. Sairaanhoitajia nämä hupakot kuitenkaan tuskin olivat sillä he olivat kuin halvasta kasaripornoleffasta karanneita. Hauskaa neitosilla oli siinä Jaakon häpeissään erektiotaan peitellessä. Mies ulvoi jo kuin vuoristosusi mustaa kulliian lääkärille esitellen. 
- En tiedä mikä tätä äijää vaivaa, mutta kun tuota sen kalua katsoo herää mulla kysymys, voisiko kyseessä olla neekerisankkeri? kysyin ja purin poskeani. 
Lääkäri purskahti hyväntahtoiseen nauruun.
-Tuskin sentään, mutta ymmärrän kyllä miksi niin voisi ajatella. On tässä sen verta mustaa makkaraa tarjolla, etten kuunaan ole edes Etiopiassa lähetyslääkärinä näin mustaa meisseliä nähnyt. Kylllä nyt taitaa olla kuitenkin niin, että mies parka on haikaillut nuoruutensa potenssia ja avittanut itseään sinisillä pillereillä.
-EI! En minä mitään pillereitä käytä! Karjui Jalosaaren mahonkimulkku raivoissaan. 
- Kuulepas nyt, minä näen näitä lääkärinä viikoittain ja tämä on täysin selvä homma. Olet vetänyt Viagraa kaksin käsin. Toki se on häpeä näin viriilien miesten ja nuorten naisten edessä myöntää ettei oma kanki enää tanhua, mutta valehdella ei kannata jos haluaa meisselin vielä joskus toimivan.
Heitin lisää kerosiinia kiukaalle ja totesin:
-Ymmärrän hyvin, että tarvitset pieniä apukeinoja, kun tuota sinun vaimoasi katselee. Kuka helvetti hänen kaltaiseensa sikanautaan luomuna pystyisi porautumaan? Niin pervona en sinua kuitenkaan pitänyt, että olisin uskonut sinun juoksevan sininen smurffikulli pystyssä oman tyttäresi perässä. Senkin irstas pikku paska.
Tästä mustan peitsen ritari otti nokkiinsa, muttei enää kyennyt kivuiltaan kommunikoimaan. Miehenkuvatus pyöri sikiöasennossa laiturilla kunnes lääkäri tuikkasi hänen pakaraansa jonkinlaisen helpotusta tuovan koktailin. Kipujensa laantuessa alkoi Jaakko saada puhekykyään takaisin ja alkoi moittia minua ja syyttää minun olleen kaiken takana. Tässä kohden kiitin mielessäni Nallia ja totesin. 
- Se on kuule Jalosaari nyt sellanen homma, että jos sinä alat minua tästä syyttelemään, lähtee poliisille videokuvaa siitä miten sinä pyydät omaa tytärtäsi liittymään orgioihin, että mietipä kaksi kertaa kuka on ja minkä takana. Kyllä se sinä ihan itse tulit minun vieraanvaraisuuttani hyväksi käyttämään! 
Äijä alkoi jotain siinä inistä, mutta aika nöyrää poikaa hän oli kun vielä kysyin haluaako hän kyydin satamaan vai meneekö uiden. 

Lääkärin tehtyä kaikki lopputarkastuksensa tämä musta mamba päätti haluta tulla kyydilläni takaisin rantaan. Mietin mielessäni, että missäköhän Nalli on ollut tämän episodin aikana, sillä olin kaivannut hänen kyynisen nasevia heittojaan aiheesta.
Nalli löytyi ilkialastomana munahaukan pesää lämmittämästä, eikä ollut pienintäkään merkkiä siitä, että sian kiiman vaikutus olisi loppumassa tästä riettaasta pikku rouvasta.
-Tämä on ollut jouluaattoon verrattavissa oleva päivä sun vaimollesi PaskaJaska, eipä ole rouva tainnut saada noin paljon lihaa sitten kotoa muutettuaan, jolloin hänen insesti-isänsä jäi ikäänkuin työttömäksi. High five! Nostin kättäni Jaskan suuntaan, mutta hän otti kai harmittoman leukailuni jonkinlaisena vittuiluna ja käsirysy oli valmis.
Eipä tuollaisen suvituulen raiskaaman vinkuheinän niputtamiseen paljoa aikaa kulunut, joten tilanne ehtyi käytännössä jo ennen, kuin ehti alkaakaan.
Siinäpä se sitten olikin tämä veneilymme. Rantauduttuamme soitin toki vielä lastensuojeluun nimettömänä tiedon siitä, että perheen vanhemmat vetävät kovia aineita ja jotain epäsopivaa seksuaalista käytöstä on myös tullut havaittua. Lastensuojelusta kerrottiin että vauva huostaanotetaan ainakin ensitilassa mikäli  väite pitää paikkaansa. 
Hieman minua olisi kutkuttanut olla paikalla näkemässä kun poliisit ja sossut saapuvat paikalle, mutta päätimme Nallin kanssa käyttää kauniin kesäillan hyväksemme ja ajoimme suoraa päätä Amsterdamiin juhlistamaan loistavaa päiväämme. Damissa huomasimme, että Jalosaaren Riina oli jäänyt veneelle. Hän ei ollut viitsinyt kysyä lupaa pelätessään, että isänsä käytös oli saanut minut karsastamaan häntäkin, mutta siinä Riina oli aivan väärässä. Hän joutui kyllä valitettavasti viettämään illan yksin veneellä, sillä Punaisten Lyhtyjen alueelle emme Nallin kassa tätä viatonta neitiä ottaneet mukaamme. Oli silti mukavaa, että hän odottelin veneellä jälkiruokana, kun saavuimme aamun pikkutunneilla takaisin satamaan.