sunnuntai 26. joulukuuta 2021

Joulusaunan taikaa

 Asentamamme virtsasumutin on toiminut Kulottajahomon saunassa paremmin, kuin uskalsimme edes etukäteen toivoa. Minulla on laitteen kaukosäädin aina taskussani ja kuulen kätevästi kotiini asti, kun naapurin nahkanuija päätyy syystä tai toisesta saunaansa.

Äijän joulusauna oli ikimuistoista kuunneltavaa, sillä päästin järjestelmästä kusta hänen lämmittämälleen graniitille joka kerta, kun hän päätti viskata löylyä kiukaalleen. Joka kerta reaktio oli samanlainen: Hirveää huutamista, kiroilua ja yökkäilyä. 
Tämän jälkeen äijä vaihtaa vettä kiulustaan ja taas hetken päästä näytös käynnistyy uudelleen.

Kuuntelin kaukosäätimeni kautta, että poroja paneva jänkhäläinen aikoo taas selvittää mistä se järkyttävä löyhkä hänen saunaansa aina tulee, kun hänen on tarkoitus alkaa heittää löylyä.
Kuuntelin saunan tapahtumia säätimeni kautta ja löylynheiton yhteydessä käynnistin virtsapumppuni ja päästelin nestettä kiukaalle enemmän, kuin kertaakaan ennen. Vaikutus oli välitön. Poronpanija yökkäili ja kiroili, hänen vaimonsa yökkäili myös ja raivosi miehelleen, joka ei ollut osannut poistaa hajua heidän juuri valmistuneesta saunastaan.

Kävelin muina miehinä kohti Kulottajahomon rajaa ja ei aikaakaan, kun hän tuli pelkkä  pyyhe ympärillään pihalle kakomaan. Kyllä kusilöylyt porsaan routaan ajaa. 
Näin höyryävän kusipäänaapurini ja huusin hänelle: "Päivää naapuri. Päiväsaunomisetko siellä on käynnissä?"
Äijä kyttäili minua ja huusi: "Sitä tässä on yritetty, mutta saunaremontin yhteydessä saunaan tuli ihan hirveä haju. Aina kun heitän vettä kiukaalle, saunan täyttää kuvottava löyhkä. Ihan sellainen kusi nuotiolla -tyylinen löyhkä."
"No jopas jotakin" - Totesin kuivasti äijälle ja jatkoin: "Olet kuule antanut nyt jallittaa itseäsi. Varmaan joku niistä duunareista on kussut sun kiuluun ja sinä, kun olet tollanen typerä saamelainen niin et ole tietenkään tajunnut pestä sitä kiulua ja vaihtaa siihen tuoretta vettä."
"Vai olen minä typerä saamelainen? Tulepa kuule itse katsomaan mitä sinä voit tehdä kiukaan hajun poistaaksesi." -Huusi tuohtunut saamelainen.
"Mennään vaikka heti." -totesin tyynen rauhallisesti äijälle ja painoin samalla taskussani olevan kaukosäätimen nappulaa. Nyt laite ei ollut enää automaattiohjauksella vaan kokonaan poissa päältä.

Saavuttuani äijän saunaan, heitin kiulusta vettä kiukaalle je painoin taskussani olevaa nappulaa. Kusenlöyhkä valtasi saunan alta aikayksikössä."
"Hyi helvetti Pena! Kustahan täällä kiulussa on hajusta päätellen." -Mulkoilin poromiestä halveksuen.
"Ei ole. Olen vaihtanut tuon veden moneen kertaan. Aina se sama haju tulee löylyä heittäessäni." -Äijä änkytti ja oli selkeästi joutunut jo vähän puolustuskannalle.
"No sehän nähdään!" -Huusin äijälle, riuhtaisin kiulun hänen kädestään ja huuhtelin sen kylpyhuoneen puolella. Täytin kiulun raikkaalla vedellä, kytkin järjestelmäni pois päältä ja laskin kiulun lauteille.
Otin ison kauhallisen vettä kiulusta ja heitin sen kiukaalle. Sauna täyttyi kuumasta, kosteasta ja ennen kaikkea hajuttomasta ilmasta.
"No niin saatanan perverssi" -karjuin Kulottajalle ja jatkoin: "Olisi se taas pitänyt arvata, että tämä oli taas jotain tuollaista lapinukon pervostelua. Olit itse kussut siihen kiuluusi, jotta pääsit haistattelemaan höyrystettyä kustasi minulle. Kyllä teidät saatanan lapinäijät tiedetään. Olen nähnyt teikäläisiä liikaakin aikoinaan Kauhavalla!"
"Mitä tekemistä Kauhavalla ja lapilla on keskenään?" -Sönkötti käppänä väliin.
"Nyt saatana se turpa kiinni poronpanija. Tämä pervoilusi on mennyt nyt liian pitkälle. Johonkin sinusta pitäisi varmaan ilmoittaa." -Karjuin naapurilleni ja heitin kauhallisen vettä löylykiulusta hänen naamalleen.

Kävelin kotiini ja jätin kusipäisen naapurini häärimään saunansa kimppuun. Huoleni hänen mielenterveydestään oli kuitenkin niin suurta, että minun oli yksinkertaisesti koitettava auttaa häntä jollakin tavoin.
Soitin lopulta eräälle lääkäriystävälleni ja kerroin Kulottajahomon sekoiluista hänelle. Kerroin lääkärille, miten koko naapurusto on joutunut olemaan varpaillaan hänen edesottamuksiensa jälkimainingeissa.
Lääkäriystäväni kuunteli hiljaisena tarinoitani, joihin saatoin joulun kunniaksi lisätä hiukan värikynääkin ja totesi, että kyseinen ihminen pitää ehdottomasti saada ammattilaisen arvioitavaksi.
Sovimme, että hän lähettää pari miestä hakemaan äijän kotoaan jahka saa tarvittavat paperit kirjoitettua.

Puhelun jälkeen menin takaisin kulottajahomon kotiin ja pahoittelin käytöstäni hänelle.
"Anteeksi hirveästi rakas naapurini siitä aiemmasta käytöksestäni. Minulla on ollut vähän henkilökohtaista stressia ja purin sen vahingossa sinuun."
"No mitäpä tuosta!" -Huudahti naapurini ja pyysi minut jälleen ihmettelemään kiuastaan.
Ukko viskasi vettä graniiteilleen ja minä käynnistin kusipumpun. Hetkeä myöhemmin saunan täytti kiukaalla kiehuvan virtsan jalo aromi.
"Hyi saatanan pervo! Oletko sä taas kussut tohon kiuluun saatanan kesseli !?"
Äijä änkytti, ettei ollut kussut siihen ja pesi nähteni kiulun ja täytti sen uudella vedellä.
Äijä raahasi täyttämänsä kiulun saunaan ja heitti siitä kauhallisen kiukaalle. Painoin nappulaa ja kusta virtasi kiukaalle löylyjä maustamaan.

"Nyt minä tiedän mistä tämä haju johtuu!" -Huudahdin kulottajahomollo ja jatkoin: "Onko sun kiukaasta vaihdettu kivet remontin yhteydessä?"
"Joo olihan tossa uudessa kiukaassa uudet kivet mukana, miten niin?" -Kulottajahomo kysyi ihmeissään.
"Tää on ihan selvä juttu. Nää on niitä austraalialaisia kengurukiviä." -Totesin äijälle pokerinaamalla.
"Kengurukiviä? Mistä sinä puhut?" -Kyseli hämmästynyt naapurini.
"No niin juuri. Etkö sä lue lehtiä? Vaikka oletkin lapista niin ei tarvitse noin juntti olla." -Karjuin naapurilleni.
"Voisitko nyt vaan kertoa mistä on kyse?" -Kysyi naapurini selkeää närkästystä äänessään.
"Joo, katso... ne tuovat nykyisin austraaliasta paljon kiuaskiviä suomeen. Toi on sellaista huokoista kivilaatua ja kengurut tykkäävät jostain syystä kusta sille kivilaadulle. Tosta on paljon valitettu viimeaikoina. Lämmittäessä se kusi tihkuu kivistä kiukaalle. Valita heti sinne liikkeeseen ja vaadi kunnolliset kiuaskivet tilalle."

Poromies suuttui kuulemistaan uutisista ja lähti soittamaan rautakauppaan ja valittamaan kengurun kusemista kivistään. Voiko edes Kauhavalla asua noin typeriä ihmisiä..
Hetken päästä kulottaja tuli takaisin täynnä raivoa, sillä hänelle oli kuulemma naurettu rautakaupassa ja kehotettu tarkastamaan lääkityksensä..
Hetkeä myöhemmin pihaan saapui lääkäriystäväni lähettämä auto ja kulottaja yritti kirkua apua minulta.
"Hänkin haistoi sen kusen tuolla saunassa." -Äijä karjui.
"En ole haistanut mitään, vähän yritin myötäillä äijän höpinöitä ja jäin seuraamaan, että hän pysyy kunnossa sillä aikaa, kun olette matkalla. Viekää tuo kaheli pehmustettuun huoneeseen. Kaverilla on sen verran lennokkaita juttuja, että niitä ei viitsi edes toistella. Siellä saunan kiulussa on muuten oikeasti kusta, näin, kun hän kusi siihen aiemmin." -Totesin hoitajille ja kerroin kiulusta, johon olin itse kussut hetkeä aiemmin, kun hoitajat keskittyivät kulottajahomon rimpuiluihin..


perjantai 24. joulukuuta 2021

Naapurin älysauna

 Huomenna on suuri päivä! Ei, en tarkoita rahvaan juhlaa, eli jouluaattoa, vaan sitä, että Pena saa nauttia täysin rinnoin remontoidun saunansa ensilöylyistä. 
On hieman pohjustettava miten nerokas suunnitelmani sai alkunsa. Olimme Nallin kanssa erämökillä vaimoja paossa ja Nalli kertoi suunnitelleensa pitkään eräänlaista automaattista kastelujärjestelmää. Hetken Nallia kuunneltuani sain idean valjastaa tämän järjestelmän parempaan käyttöön. Toki se vaati Nallilta hieman lisää suunnittelutyötä, mutta häneltähän se onnistuu. Tämä modattu järjestelmä siis on nyt asennettuna kulottajahomon saunaan. 
Alkuun oli toki ongelmana ajankohta ja toteutus, mutta kuten elämässä usein on tapana, nytkin oikea hetki tuli eteen kuin Manulle illallinen. Pena pyysi minua ja vaimoani kastelemaan heidän säälittäviä viherkasvejaan ja ruokkimaan akvaariokaloja sillä aikaa kun hän nussi porojaan lapin perämetsissä. Muuten; vain todellinen idiootti pitää kodissaan jotain kalatankkia jossa ui mitäänsanomattomia sinttejä. 
Vaimo olisi saanut hoitaa kaiken yksin, ellei samaan aikaan Penan kämpässä olisi duunarit käyneet päivisin tekemässä saunaremonttia, joten me kävimme Nallin kanssa usein öisin tekemässä omia lisäyksiämme saunaan. En nyt ala selittämään tätä sen kummemmin, mutta yksinkertaisuudessaan saunan seinän sisällä on säiliö, josta tulee huomaamaton putki kiukaan yläosaan ja levittyy siellä huomaamattomasta kivien läheisyyteen. Putkessa on jonkinlaiset kuumaa kestävät sensorit, jotka reagoivat vesihöyryyn ja käynnistävät silloin pumpun, joka pumppaa nestettä ulos säiliöstä. 
Normaalioloissa näissä säiliöissä on tarkoitus pitää veden ja kasviravinteiden seosta, jonka järjestelmä sitten pumppaa automaattisesti kasvien juuriin oikeina ajankohtina, mutta nyt tämä älykäs järjestelmä on valjastettu pumppaamaan kusta, jota olemme Nallin kanssa ahkerasti kusseet vanhaan viinin käymisastiaan. Astiaa on tietenkin säilytetty Nallin kylpyhuoneessa lattialämmityksen päällä viimeiset neljä viikkoa.
Nyt tämä arvokas kultainen neste on siis siirretty Penan seinän uumeniin 18-litran alumiinisäiliöön, joka tuli muuten piripintaan pissastamme.
Järjestelmän hienoutena on sellainen yksityiskohta, että se toimii kaukosäätimellä, joka lojuu tälläkin hetkellä taskussani.

Pakkohan tuota laitetta oli testata käytössäkin ja heitimme Nallin kanssa muutaman puun tämän poroporvarin halvan kiukaan pesään ja annoimme saunan lämmetä täyteen saunomislämpöönsä.
Kiukaan lämmettyä heitin kokeeksi kiulusta pari kauhallista äijän heikkolaatuisille kiville. Vain totaalinen juntti tai pummi vuoraa kikaansa graniitin kappaleilla. Minulla itselläni kiuas on täytetty marmorilla, mutta se Kulottajahomon tyylitajuttomuudesta.
Heitin siis vedet kiukaalle ja sieltä levisi saunaan oikein mukava kostea lämpö. 
Seuraavassa vaiheessa kaivoin taskustani pienen kaukosäätimen ja painoin nappia. Sitten taaas kiulusta vettä kiukaalle ja järjestelmämme osoitti oitis täyden potentiaalinsa. Kiukaalle sumuttui hyvin piilotetusta putkesta muutama pisara kusta ja hetkessä koko sauna oli täytetty sellaisella taistelukaasulla, että jouduimme juoksemaan Nallin kanssa paniikissa pihalle hengittämään. Yökkäilystä ei meinannut tulla loppua millään. Kerättyämme rohkeutta tuuletimme saunan ja sammutin järjestelmän. 

Teimme jo lähtöä, kun näin eteisessä rotanmyrkkyä. Murskasin pienen määrän myrkkyä Kulottajahomon morttelissa ja sotkin kalanruoan joukkoon. Oppivatpa säynävät olemaan. 

Nyt sitten odottelen huomista ja sitä, että kaukosäätimeni ilmoittaa, että saunaa on alettu lämmittään. Tämän mukavan bonusohjelmiston Nalli asensi, jotta voin aina reagoida, kun Pentti haluaa nauttia saunan lämmöstä. Järjestelmässä on myös mikrofoni ja kaiutin, joten saan halutessani kuulla saunasta kantautuvat äänet. Tässä on älysauna minun makuuni! 

tiistai 14. joulukuuta 2021

Kuusivarkaat naapurin metsässä.

 Joulu on taas tulossa ja vaikka kyseessä onkin aika pitkälti kauppiaiden ja yritysten juhla, niin siitä huolimatta kaltaiseni piinkova liikemieskin herkistyy ihmisten jouluvalmisteluista, ilmassa leijuvasta rakkaudesta ja välittämisestä.
Jouluhan on siis todellakin tunnetusti suurta välittämisen ja rakkauden aikaa, joten päätin itsekin jakaa joulun ilosanomaa kaikille ja huomioida rakkaat kanssaihmiset mahdollisimman hyvin.
Annoin joulumielen täyttää itseni ja äkkiä huomasinkin eläväni ja hengittäväni puhdasta rakkautta.

Nauttiessani joulutunnelmasta tapasin sattumalta naapurini Jalosaaren. 
"Huomenta rakas naapuri. Miten menee?" -Kysyin ystävältäni siirappisella äänellä.
"Ihan hyvin. kiitos kysymästä. Hammaslääkäriin menossa." -Vastasi typerä naapurini monotonisella äänellään ja sai ensimmäiset kiukun aallot lähtemään liikkeelle zeniläisen mieleni perukoilta.
"Vai että hammaslääkäriin ja silti väität, että sinulla menee nyt hyvin. Taitaa olla aika tarkastaa lääkitys." -Nauroin typerykselle siirappimaisella äänelläni.
"Olet varmasti oikeassa, mutta kulmahampaani on särkenyt pari päivää niin raastavan voiakkaasti, että on suorastaan armollista ajatella, että pian se kipu loppuu ja pääsen taas nauttimaan elämästäni." -Totesi typerys ja yritti kai lähinnä vakuuttaa itseään. Tuollainen rasvoittunut tuppikulli ei varmasti osaa olla edes aikuisena itkemättä ja rimpuilematta hammaslääkärin vastaanotolla.
"Ymmärrän tuon hyvin. Kipu voi olla pahimmillaan hyvinkin rampauttavaa. Toivottavasti saat suusi pian kuntoon ja pystyt palaamaan taas niiltä osin takaisin arkeen. Hei muuten! Sinullahan on sitä metsää siinä meidän talojen kupeessa. Voisitko ystävällisesti antaa tai vaikka myydä minulle sieltä joulukuusen? Kävin siellä pari viikkoa sitten ja huomasin, että siellä on paljon nuoria kuusia, jotka sopisivat mitä parhaiten joulukuusiksi." -Kysyin pullasorsalta ja pistin samalla sikarin palamaan.
"Voi kuule. Antaisin sinulle sieltä kuusen sinulle ilomielin, mutten voi. Olen ehtinyt myydä kaikki joulukuusen kokoiset puut jo eräälle yrittäjälle. Hän osti ne juurikin joulukuusiksi ja aikoo hakea ne parin päivän sisällä." -Totesi itara naapurin tomppeli vaikuttamatta ollenkaan siltä, että olisi pahoillaan.
"No eipä voi mitään. Ajattelin vain kokeilla kepillä jäätä, kun puusi olisivat olleet sopivan lähellä ja olisin voinut reippailla itse sinne metsään ja pistää pokasahan laulamaan. Kuljettajani saa käydä ostamassa minulle puun jostain. Sitä vartenhan hänelle palkkaa ylipäätään maksetaankin." -Naurahdin asuinalueemme häpeäpilkulle ja mietin mielessäni, että mitenköhän hänkin on onnistunut muiluttamaan itsensä hienolle asuinalueellemme.

Jalosaaren oli kiirehdittävä hammaslääkärille ja jäin miettimään hänelle sopivaa rangaistusta siitä ettei ollut suostunut auttamaan minua kuusiongelmani kanssa.  Tietyt ihmiset eivät tunnu koskaan oppivan sitä, että huono käytös ropisee aina omaan laariin ja korkojen kera.
Suuntasin matkani kotiin ja menin tutkimaan autotallini aarreaittaa. Huomasin heti että minulla on paljon sopivan kokoisia vanerilevyjä ja muutamia vanhoja heinäseipäitä, joista saisin mitä mainioimmat varret tuleviin kyltteihini.
Nikkaroin tallissani hienot kyltit, joissa luki: "Ilmaisia joulukuusia. Saa hakea vapaasti. Tähän rakennetaan pian teollisuuskiinteistöjä, joten isommatkin puut saa kaataa mielensä mukaan, mikäli tarvitset polttopuuta. Kaikki on ilmaista, joten saha laulamaan vain. Hyvää Joulua kaikille. Terveisin metsän omistaja Jalosaari"
heitin kyltit autooni ja ajoin äijän metsän reunalle. Naputtelin nuijallani kylttejä vähän sinne ja tänne, tietenkin myös autoteiden varteen.

Saatuani kyltit paikoilleen lähdin takaisin kotiin. Täytin avotakkani puulla ja kuuntelin nostalgisena vanhoja savikiekkoja isävainaan vanhalla gramofonilla. Ilta oli mitä täydellisin.
Vielä täydellisemmäksi se muuttui muutaman tunnin päästä, kun poikkesin ulkona ja kuulin raivokasta moottorisahausta Jalosaaren metsän suunnalta. Erotin vähintään kolmen sahan äänet äijän metsän suunnilta ja toisinaan kuului, miten suuret puut kaatuivat rätisten maahan.
Voi olla naapurin mulkulla selittelemistä kuusiaan hakemaan tulleen joulukuusiyrittäjän kanssa. Parasta kaikessa oli se, että Jalosaari oli jo kertonut käyttäneensä äijältä saadun ennakkomaksun ostamalla jotain tarveaineita mökkinsä remonttia varten.

Kävin vaivihkaa keräämässä kylttini pois ja katselin sahoinensa riehuvien junttien aikaansaannoksia metsässä. Täytyy sanoa, että tuho metsässä oli varsin vakuuttavaa. Puita oli kaadettu oikein urakalla sieltä täältä ja joka ikinen joulukuuseksi kelpaava puunalku oli hävinnyt äijän metsästä. Tunsin valtavaa mielihyvää vittuilevan naapurini kouluttamisesta.
Ajoin kyltteineni kotiin ja poltin todistusaineiston. Seuraavaksi kävelin muka sattumalta Jalosaaren rajan tuntumaan ja näin ukon pihalla.
"Terve naapuri. Ymmärsin viimeksi, että olet myynyt vain niitä pieniä kuusia sille kauppiaalle, mutta hän on pistänytkin oikein kunnolla tuulemaan ja kaatanut lähes kaikki puut metsästäsi." -Totesin iloisena naapurilleni.
"Mitä sinä tarkoitat? Eihän siellä vielä tänään kukaan ole!" -Änkytti turvenuija hämillään.
"Kyllä siellä on ja ovat kyllä olleet varsin tehokkaita. Etkö kuule noiden sahojen ääntä. Siellä sinun metsäsi menee nurin oikein nuoruuden innolla."
"Mitä...mutta enhän minä.. tuleeko tuo ääni minun metsästäni?" -Änkytti naapurini, jonka kasvoilta oli hävinnyt yht´äkkiä kaikki väri."
"Sieltähän se tulee. Saat kuule komeat joulubonukset noista puista. Onnea hyvän liiketoiminnan johdosta" -Nauroin rakkaalle naapurilleni, joka oli jo lähtenyt juoksemaan kohti metsäänsä..
Hetkeä myöhemmin sahat vaikenivat ja vielä hetkeä myöhemmin kuului tuttu ja turvallinen poliisin sireeni.
Elämme hienossa maassa. Aina, kun hätään joutunut ihminen tarvitsee apua, hänen tarvitsee vain ottaa luuri käteensä ja pyytää apua. Paikalle saapuu aina joku auttamaan.
"Petteri Punakuono oli poro nimeltään"-Hyräilin hiljaa ja annoin mieleni täyttyä joulun ilosta ja rauhasta..