Ratkaisu ilmasto-ongelmiin ja koronan poistoon

Nykyään on valloillaan jos jonkinlaista keskustelua ilmastonmuutoksesta, koronasta, yms. 
En vähättele noita ongelmia ollenkaan, sillä ongelmat ovat ihan oikeita ja niille pitäisi ehdottomasti tehdä jotain.
Valtaosa ihmisistä ei silti tunnu ymmärtävän sitä tosiasiaa, että noiden ja monen muunkin maapallon ongelman juurisyy on se, että tällä planeetalla on ihan liikaa ihmisiä.
Mitä enemmän sukankuluttajaa tältä planeetalta löytyy, sitä enemmän ihmisillä on erinäisiä tarpeita ja haluja, jotka näkyvät lisääntyneenä tuotantona, rahtina, saastutuksena, jne, jne.

Mitä tälle ylikansoitusongelmalle sitten pitäisi tehdä? Itse olen sitä mieltä, että syntyvyyttä pitäisi säännöstellä rankalla kädellä, jotta ongelma korjaantuisi, mutta tämä asia vaikuttaisi vasta jossain hamassa tulevaisuudessa, nyt pitäisi palkata huomattava määrä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä viikatemiehen rooliin.
Musta kaapu vaan kaikille päälle ja käteen viikatetta, sirppiä ja vaikka vasaraakin. Kertyneet kuolemanlähettiläät jaettaisiin eri ryhmiin ja jokainen ryhmä erikoiskoulutettaisiin etsimään, löytämään ja eliminoimaan oman ryhmänsä ongelmapesäkkkeitä.

Ykkösryhmä opetettaisiin löytämään ja eliminoimaan väestöstä kaljuja. Tämän ryhmän viikatemiehillä pitäisi olla varusteenaan jonkinlainen asbestipuku, sillä kyseisen ryhmän kuolemanlähetiläät joutuisivat kohtaamaan työnsä sivutuotteena erilaisia maasto- ja metsäpaloja. Pukuun kuuluisi myös sisäänrakennettu raitisilmasuodatin kaikenlaisten palokaasujen torjumiseksi.
Ykkösryhmän porukka saisi työnsä vaarallisuuden vuoksi suurta vaarallisentyön lisää.

Kakkosryhmä olisi koulutettu jahtaamaan ja likvidoimaan homoseksuaaleja, joiden olemassaolo on mitä suurin ongelma maapallon kantokyvylle. Joka kerta, kun homot harrastavat seksiä, ilmakehään vapautuu peräsuolesta jos jonkinlaisia kasvihuonekaasuja ja siten homojen hiilikeskijalanjälki on huomattava ympäristöhaitta pallomme vesistöille ja ilmakehän eri osille. Esimerkiksi Eksosfäärin heikko happi on vain ja ainoastaan homojen aiheuttama ongelma. Homojen pitäisi ehdottomasti maksaa homoiluveroa siihen asti kunnes joku heitä parempi ihminen ehtii vapauttaa hengen heidän saastaisista ruumiistaan.

Kolmosryhmän muodostaisivat puolestaan vanhat kunnon läskit, joiden poistaminen ihmiskunnasta vaikuttaisi oikein suotuisasti planeettamme oloihin. Lihavat ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, miten suuri heidän vastuunsa ilmastonmuutoksesta onkaan. Jos minulla olisi käytössäni taikasauva ja heilauttaisin sitä poistaakseni maailmasta kaikki läskit niin mikä olisikaan lopputulos? Pikaruokateollisuus kuihtuisi kokoon, samoin makeisteollisuus, virvoitusjuomateollisuus, erinäisiä sohvia, säkkituoleja, yms. läskipesiä valmistettaisiin huomattavasti nykyistä vähemmän. Läskien katoamisen myötä myös proteeseja ja  keinoniveliä valmistavia yrityksiä ei juurikaan enää tarvittaisi.
Läskien poisto katukuvasta olisi myös huomattava hyvää oloa lisäävä asia, sillä kaltaiseni kauniit ja hoikkavartaloiset ihmiaset ei enää jatkossa joutuisi käyttämään hitsarin maskia kadulla kävellessään. Nykytilanteessa pelkät aurinkolasit eivät yksinkertaisesti riitä, sillä läskien hyllyvät vartalot sattuvat sen verran paljon silmiin, että isompi suojautuminen on yksinkertaisesti pakkorako, muuten silmät eivät yksinkeraisesti jaksa loputtomiin. Niin sanotulla ikänäöllä ei siis ole mitään tekemistä iän kanssa, sillä silmät itsessään toimisivat kaikilla ihan normaalisti, läskien aiheuttama rasitus vaan yksinkertaisesti saa näköhermot rappeutumaan. Elimistömme yrittää siis loppuun asti suojautua rumien ja läskien aiheuttamaa rasitusta vastaan.

Nelosryhmän voisivat muodostaa uskovaiset. Olen sitä mieltä, että jos ihminen elää niin voimakkaissa harhoissa, että uskoo kaikenlaisiin menninkäisiin ja maahisiin  niin yleisen hyvinvoinnin nimissä he olisivat uhrattavissa maapallon yhteisen hyvän ja hyvinvoinnin nimissä.
Jokaisella on toki oikeus uskoa tai olla uskomatta, eikä ketään pidä sen nimissä vainota mihinkään suuntaan, mutta elämme tällä hetkellä kovin vaikeita aikoja ja jotenkin tätä väestöä pitäisi saada rajoitettua, jotta kaltaiseni rikkaat menestyjät voisimme jatkaa planeetalla. Tällaisten isojen uhrausten jälkeen ihmiskunnan geeniperimä alkaisi pikkuhiljaa parantua ja ihmisen evoluutio harppaisi ihan uusille tasoille.

Rumille ihmisille voisi puolestaan perustaa omat urheilukilpailut. Esimerkiksi naamavammaisten ampumahiihtokilpailuissa nämä rumilukset hiihtäisivät ympäri metsiä kiväärit selissään ja ampuisivat toisiaan. Viimeiselle elossa olevalle kustannettaisiin palkintona täydelliset kauneusleikkaukset ja heidät saataisiin sopeutumaan edullisemmaksi muokkautuneeseen yhteiskuntaan. Tiedostan toki, että veitsen kautta saavutettu kauneus on keinotekoista, joten rumat urheilijat toki pakkosterilisoitaisiin osana muokkaustoimintaan, jotta he eivät missään tapauksessa pääsisi levittämään niitä paskageenejään eteenpäin.

Rumien urheilulajeissa olisi hyvin isoja mahdollisuuksia muutenkin. Mitä juuri sinä lukijani pitäisit esimerkiksi 1500 metrin miinakenttäjuoksusta? Entä käsikranaattitennis? Eikö innosta? Entä sitten karateottelu kokonaista kannibaaliheimoa vastaan?
Vaihtoehtoja on lukuisia ja olen itsekin ollut rahoittamassa Lahteen uudenlaista suurmäkeä, jossa alastulorinne on täynnä heinäseipäitä. Jos hyppy ei kanna tarpeeksi pitkälle niin laskeutuminen seipäisiin poistaisi kertaheitolla kaikki urheilijasurkimukset pilaamasta kunnollisten kilpailujen tasoa.

Kesäalajeihin kuuluisi ehdottomasti Tarzanista tuttu kaksintaistelu rämeellä uiden krokotiiliä vastaan pelkkä leukku aseena. Kulottajahomo palaisi halusta päästä kokeilemaan kyseistä lajia. Taidankin tuottaa pari krokotiiliä maahan ja muiluttaa yön pimeydessä ne äijän paljuun.
Äijä on tottunut painimaan porojen kanssa, joten hän pärjäilee varmaan ilman leukkuakin. Purkoot krokolta pallit irti, kuten poroiltakin. Vain lapinmies voi oikeuttaa eläinten kiveste imemisen, nuolemisen ja muun lutkuttamisen, muka eläinten hoitona..
Homoja kaiki..

Viikko sitten menetin läheisen ystävän.

 Vaimoni on itkeä tihrustellut jo yli viikon, sillä hänen hyvä ystävänsä Riitta oli tehnyt koko maailmalle palveluksen ja hukkunut uimareissullaan. En ymmärrä mitä itkemistä tässäkin asiassa on sillä maailma ilman tätä takasorkilleen nostettua tryffelisikaa on huomattavasti parempi paikka, kuin se maailma, jossa tämä töpselinokka vielä röhki ja rapisteli niitä makeispussejaan.
Miksi tälläkin asialla on niin kovin surullinen ja negatiivinen sävy, sillä ämmähän teki edes kerran elämässään jotain oikein?

Lähestyin nyyhkyttävää vaimoani ja kysyin: "Vieläkö vain tuntuu noin pahalta? Pitäisikö sinun mennä puhumaan jonkun kanssa asiasta?"
Vaimoni nyyhkytti ja totesi: "Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa, me ollaan oltu hyviä ystäviä ihan lapsuudesta asti ja Riitan äkillinen poismeno tuntuu vaan kovin pahalta. Olimme parhaat kaverit jo esikoulussa."
"Mistä tämä teidän ystävyys sitten sai alunperin alkunsa? Oliko sulla kenties parhaat eväät siellä esikoulussa?" -Kysyin puolittain ohi suuni.
Vaimoni katseli minua hämmästyneen näköisenä ja kysyi: "Parhaat eväät?  Mitä sä sillä tarkoitit?"
Katselin kyyneleiden turvottamaa vaimoani ja totesin: "En oikeastaan mitään sen kummempaa, mutta olihan tuo Riitta nyt selkeästi aika paljon ruoan perään."
Vaimoni suutahti kommenistani selkeästi ja huusi: "Etkö sä jumalauta pässi ymmärrä, että mun hyvä ystäväni on kuollut? Onko pakko tulla siihen heittämään noita typeriä ja mauttomia ylipainoherjoja? Missä on sinun myötätuntosi?"
"Kyllä minulla myötätuntoa sinua kohtaan on paljonkin, mutta en vaan ymmärrä sitä, miten Riitan leuat louskuttivat aina jotain kääretorttua, kakkua tai lihapiirakkaa. Hänen maailmansa ei selkeästi ollut kovinkaan mauton." -Pohdin ajatuksiani  ääneen ja huomasin vaimoni ottavan entistä enemmän kierroksia asiallisista ajatuksistani.
"Nyt jumalauta häivyt siitä jos sinulla ei ole mitään järkevämpää sanottavaa." -Vaimoni kirkui ja roiski räkää ja kyyneleitään kaikkialle.
"Menenhän minä, mutta en silti voi olla ihmettelemättä,  miten tuon kaltainen zeppeliini pystyi ylipäätään hukkumaan. Tollasessa läskikasassa on sen verran pinta-alaa, että luulisi kelluvan väkisinkin. Vastenmielinen läski ämmä, johon ei päteneet minkäänlaiset fysiikan lait!" -sanoin vaimolleni ja poistuin huoneesta.
Sain kuunnella epämääräistä huutoa, nyyhkintää ja kurlutusta mennessäni.

Tässä oli taas palkka siitä, että yritin lohduttaa surullista vaimoani. Olisi pitänyt lähteä Nallin kanssa vetämään parit tötsyt ja muutama viiva kokkelia, kuten oli alun perin ollut tarkoituskin. Tällä hetkellä Nalli on varmasti jo viihdyttämässä itseään laadukkaissa huorissa, kuten meillä oli ollut suunnitelmissa.
Minä uhrasin täydelliset iltasuunnitelmani lohduttaakseni surullista vaimoani ja sain ämpärillisen paskaa niskaani.
Perkele! Minun pitäisi oppia vähän kovuutta, eikä olla aina näin myötätuntoinen ja empaattinen kaikkia ihmisiä kohtaan.