Miksi rumilla on oikeus lisääntyä?

   En tiedä mikä minuun meni, mutta jostain syystä päätin tänään töiden jälkeen pistäytyä läheisessä kauppakeskuksessa. Voi sitä silmäsaasteen määrää! Rumia, lihavia ihmisenkuvatuksia, persjalkaisia, vinonaamaisia, tyylitajuttomia ja vammaisia!
   Hedelmäosastolla törmäsin noin kolmekymppiseen leveäperseiseen, perunanenäiseen naiseen, jolla selkeästi oli pulla uunissa, ostoskärryissä seisoskeli pisamaamainen äpärä, räkä nenästä valuen ja toinen ehkä jopa pisamalettuakin vastenmielisempi takiainen käpälöi ohimennen jokaista omenaa johon ylsi. Tämä silmiäni olemuksellaan raiskaava perusmamma ei kiinnittänyt jälkikasvunsa toimiin mitään huomiota, eipä tietenkään.
   Tästä suivaantuneena aloin miettiä maailman liikakansoitusta, miksemme hoitaisi sitä ennenkuin saamme enemmän tuhoa aikaan? Olisi kaikkien kannalta parempi riistää rumilta oikeus lisääntyä. Tämän toteuttaminen käytännössä olisi tietysti vaikeaa, mutta tuskin kukaan olettaa maailman pelastamisen helppoa olevankaan.
Rumuuden määrittely tietysti olisi ehkä ensin tehtävä kulttuurikohtaisesti, mutta maailman "parantuessa" määrityksiä voisi kiristää ja pallerolle voisi luoda oman ihmisstandardin. Nykyisille rumiluksille voisi perustaa oman siirtokunnan jossa heidät toki ensin steriloitaisiin. Tietysti paremmalle ihmisainekselle saattaa syntyä rumia jälkeläisiä, mutta heidät steriloitaisiin ennen hedelmällistä ikää. Ennenpitkää maailman liikakansoitusongelma poistuisi kuin itsestään.

Koiranomistajien rivoudesta

   Olen jo pitkään ihmetellyt sitä miten koirien omistajat eivät puutu millään tavalla siihen, että heidän koiransa aiheuttavat pahennusta yleisillä paikoilla. Itse olen jo tällainen keski-ikäinen ihminen joka on nähnyt ja kokenut hiukan liikaakin, mutta entä pienet lapset? Minusta on kohtuutonta, että nämä koiriensa perässä kävelevät ihmiset eivät osaa ollenkaan miettiä heitä. On todella surullista huomata, että aina, kun jossain liikkuu koira niin se sama rietas tilanne toistuu: Koirilla on joku käsittämätön tarve esitellä irstasta peräaukkoaan.

   Koirat kävelevät häntä pystyssä ja niiden  peräaukko vilkkuu. Koirat juoksevat ja samainen törkypesäke heiluu kaikkien nähtävillä. Vika ei suinkaan ole koirissa vaan heidän välinpitämättömissä omistajissaan. Onneksi nykyisin on kielletty sentään häntien typistykset. Nämä hännäntypistelijät olivat niitä pahimpia pervertikkoja. Leikata nyt koiralta häntä juuresta poikki, ettei vaan yksikään silmäys koiran annelista jää vahingossakaan näkemättä. Ihmiset voivat itse tietenkin pitää mistä haluavat, mutta tällaisten riettaiden ja iljettävien paikkojen julkinen esittely pitäisi kieltää lailla. Enhän minäkään saa lähteä kadulle alasti pakaroitani levittelemään sillä se loukkaa yleistä sukupuolisiveyttä. Miksi ihmeessä koirat saavat sitä loukata?  Oudointa on se, että valtaosa ihmisistä pitää sitä vielä täysin normaalina? Sairaaksi ja perverssiksi on maailma mennyt.

   Pidän kyllä itse koirista paljon, eli en ole mikään koiranvihaaja, mutta joku raja pitäisi olla rietastelussakin. Ongelma olisi helposti ratkaistavissa jos koiran hännän juureen kiinnitettäisiin jonkinlainen näkösuoja peräaukon eteen. Häntä laitettaisiin vaan rei´itetystä levystä läpi ja ihmiset säästyisivät tältä inhottavalta näyltä. Kyllä koirakin varmasti arvostaisi omaa intimiteettiään vaikka eläin onkin. Toinen vaihtoehto olisi kiinnittää koiran hännän päähän pieni punnus, jotta koira ei yksinkertaisesti jaksaisi nostaa sitä häntäänsä ylös ja taas kerran säästyisimme tältä irvokkaalta näyltä. Ongelmaan on siis kaksikin helppoa ratkaisua ja silti ihmiset järkyttävät mielummin lapsiaan tällaisella. Ihmeellistä kaksinaismoraalia: kuinka moni koiraihminen olisi valmis näyttämään lapselleen ensimerkiksi pornografista materiaalia? AIVAN, ei kukaan.

Fantasia lentävästä radio-ohjattavasta paskapökäleestä

   Istuskelen kahvilassa vilkkaan kadun varrella. Juon kahviani ja katselen perussuomalaista ihmisvilinää eli toisin sanoen toinen toistaan happamampia, ärtyneempiä ja kireämpiä puunaamoja. Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa? Yritän etsiä heistä jotain positiivista, mutta turhaan. Koko porukka tuntuu nauttineen aimo annoksen hapanta virtsaa heti aamumurojensa kyytipoikana. Näkemästäni hieman tuohtuneena minut valtaa halu heittää paskaa jonkun naamaan, mutta se olisi kovin mielikuvituksetonta. Mieleeni tulee idea radio-ohjattavasta lentokoneesta, jossa itse lentokone on muovattu limaisesta ulosteesta.

   Katu on täynnä varteenotettavia kamikazeuhreja. Valitsen uhrikseni kuitenkin popliinitakkisen elähtäneen kantturan. Ämmän ulkoinen habitus kertoo liiankin selvästi hänen työskentelevän vero- tai sosiaalivirastossa. "Hei anteeksi rouva, katsokaa taaksenne!" Ja samassa tämä haiseva hävittäjä iskeytyy keskelle hänen valmiiksi puolimätää naamaansa sellaisella voimalla, että  osa pökäleestä leviää viereisten hapannaamojen iloksi. Huudan hänelle nauraen: "eat shit fuck face!!" Tunnen mitä suurinta mielihyvää, kun täti pyyhkii paskakyyneleitä herahtaneesta naamastaan eikä ollenkaan ymmärrä, että mikä häneen on iskenyt. Vieressä tulilinjalla ollut läski "herrasmies" oksentaa halvoille lakerikengilleen ja mulkoilee tanttaa syyttävästi. Taustalla ryhmä teinejä nauraa kippurassa, jolloin "herrasmies" luulee teinejen olevan kakkakepposen takana. Hän marssii määrätietoisesti heitä kohti paskainen nyrkki ilmassa viuhuen.

  Siemaisen kulauksen kahvistani ja hykertelen mielikuvalle. Huomaan uppoavani uudestaan saman teeman syövereihin. Näen silmissäni, miten seuraava kone lähestyy linja-autopysäkillä seisoskelevia pahaa-aavistamattomia uhreja. Ensimmäinen lentopaska kimpoaa tanakan kaljun hikisestä marmorikuulasta suoraan jonkun lähiöäidin kusenpolttamiin hiuksiin. Ihmiset alkavat kirkua, jolloin taitava ohjaaja tekee näyttävän pakkolaskun suoraan hysteerisen "kirjastotädin" nielurisoihin. Paskalla on kumma vaikutus saada muuten niin vetelät nahjukset liikkelle.

  Juon kahvini loppuun ja kiitän tarjoilijaa leveästi hymyillen. Poistun kahvilasta ihmisvilinään ja katson vaistomaisesti taivaalle. Reitti selvä. Huomaan sietäväni kanssaihmisiä taas paljon paremmin. Kävelen eteenpäin ja huomaan pettyväni, ettei nämä paskaiskut kohdistuneet eduskuntatalon väkeen. Aina ei voi kuitenkaan voittaa.