keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Mukavaa jutustelua rakkaiden naapureiden kanssa

 Näin Jalosaaren äijän pihamaallaan ja päätin muina miehinä mennä jutustelemaan hänen kanssaan.
Äijä vaikutti pelkän ulkoisen habituksensa perusteella hyvin happamalta ja kireältä, mutta en antanut moisen pikkuseikan häiritä missiotani.
Vedin maireimman tekohymyni naamalleni ja huusin äijälle: "Terve, hieno päivä tänään."

Äijä vaikutti edelleen ihmeellisen kireältä ja totesi: "No enpä tiedä. Tässä päivässä ei ole mitään hyvää jos ihan totta puhutaan."
"Mistäs nyt oikein tuulee? Aurinko paistaa täydeltä terältä ja linnut laulavat." Esitin jatkokysymyksen.
"Ei tässä ilmassa ja linnuissa vikaa olekaan, vaan tuossa saatanan naapurissa." Jalosaaren pikku apina totesi samalla osoitellen kuokkaansa Kulottajahomon suuntaan.
"Jaa, mitä Pentti nyt on tehnyt?" Kysyin hymyn yrittäessä pykiä suupieliini.
"Kysymys kuuluu mitä se ei ole tehnyt? Meille on tullut pizzaa, sementtiä ja perkele rikosetsivät kyselemään onko tämä äijä raiskannut jonkun meidän naisista. Sillä helvetin pervessillä psykopaatilla oli vaja täynnä meidän Lissun alusvaatteita ja taisi siinä ton teininkin pikkareita olla"
"Älä saatana!?" Totesin päätäni raapien ja esitin kauhistunutta. "Tiesinhän minä äijän olevan sekaisin, mutta tämä ylitti jo villeimmät kuvitelmani... niin, ei kai hän sentään ole raiskannut ketään?" 
"Siitä ei ole varsinaista näyttöä, mutta äijän vajassa oli jotain kortsupaketteja ympäriinsä ja poliisi oli nähnyt myös jotain kamppailun jälkiä siellä. Meidän naisväki ei ainakaan ole uhreiksi onneksi joutunut, alusvaatevarkauksia lukuunottamatta."-Äijä vaahtosi rabiesvaahdot suupielessään.
"No sepä hyvä. Mä en kyllä ymmärrä miten sekaisin se on viimeaikoina oikein mennyt. Ainahan se on touhunnut kaikkea outoa, mutta nyt hänellä tuntuu olevan vauhti tosissaan päällä" Purin poskeani ja yritin pitää pokkaa, olla huolestuneen näköinen ja yhtyä viemärirotan päivittelyihin. Samalla sain päähäni ehdottaa äijälle pientä palaveria. "Tuota noin. Mulla on tossa satamassa sellanen pieni purkki, joten ajattelin, että voisin kutsua sinut ja perheesi pienelle saaristoturneelle. Voisimme siinä sitten miettiä mitä voisimme näin naapureina tehdä asialle. Mitä nämä pizzat ja sementtisäkit sitten oikein olivat?"
"Kuulostaa oikein hyvältä. Uskon, että vaimo ja lapset pitäisivät pienestä lomasta. Tämän sekopään toilailut ovat käyneet koko perheen mielten päälle. Onko se sinun "purkkisi" kuitenkin niin iso, että mahdumme sinne kaikki? -Kyseli uuvatti tavallistakin tollomman näköisenä? "Ja mitä tulee niihin säkkeihin... ne eivät todellakaan olleet mitään saatanan sementtisäkkejä vaan betoniauto täydessä kuralastissa yhden jälkeen yöllä. Sen auton kuljettaja oli täydellinen kusipää ja hän uhkasi tyhjentää lastinsa pihalleni. Lasku kuulemma tulee joka tapauksessa perässä sementistä, jota en ole koskaan edes tilannut. Saatana, että pistää vihaksi. Oli aika lähellä, ettei homma mennyt fyysiseksi. Mä oisin kyllä ollut valmis tiputtamaan sen Mikki Hiiren siihen paikkaan!" -Uhosi naapurin paskanaama tehostaen sanojaan parilla ilmaan huidotulla iskulla. Todellisuudessa tämä saatanan lapamato tiputtaa korkeintaan oluttuopin kännissä pöydältä.
"Kyllä sinne mahtuu vaikka se onkin tuo mun arkipaatti. Sanooko Sunseeker Predator mitään? Onhan se pieni ja arkinen, mutta on se tähän asti täällä Suomen saaristossa riittänyt. Vähän on vaikea päästä vierasvenesatamiin kyllä jo tämänkin kanssa, niin toi parempi paatti mulla makaa Monacossa"
"No eipä sano mitään, mutta eiköhän se sitten selviä, kun päästään pelipaikalle." -Totesi Jalosaaren persjalka kalju kiiltäen. Mitä vitun jaloa tässäkin saatanan pökkelössä oikein on. Tällaisia juntteja tapaa päivittäin jossain saatanan Forssan sisämaassa, mutta mitä tällainen uusavuton googletietäjä tekee tässä meidän sivistyneessä naapurustossamme. Kyllä tämäkin uppotukki haalataan vielä kölin alta, kun aika koittaa.
"Lyödäänkö tästä suoraan päivä lukkoon? Miten ois nyt lauantaina. Pari päivää tosiaan pitää olla löysää tässä, että saan kapteenin paikalle. Hän on Sveitsissä lomailemassa parhaillaan" Heitin Jalohintille päästäkseni hänestä eroon.
"Kyllä lauantai kuulostaa oikein hyvälle. Ei taida siis olla mikään purkki jos kapteenikin tarvitaan?" 
Kysyi homo pöyristyneenä.
"Kenelle on kenelle ei. Kyllä minä pidän siitä, että on henkilökuntaa ja itse voi keskittyä ryypiskelemään. Kovin rahvaanomaista hankkia ruorijuopumus jonkun pienen lätäkköajelun tiimellyksessä. Amatöörit erikseen. Lauantaihin siis." Käännyin äkkiä kannoillani jottei läski enää koittaisi enempää raastaa hermojani ja suuntasin kohti kotiani ajatuksena kävellä suoraan talon läpi ja kolkuttelemaan Penan pahviovea. 
Tarvoin läpi oman pihani ja saavuin kulottajahomon pihankaltaiselle. Halvat pihalaatat kopisivat vastenmielisesti jalkojeni alla ja kaiken tämän mauttomuuden kruunasi pihan perukoilla komeileva junttipalju. Kuka vittu kylpee jossain limaisessa puukiulussa, kun tarjolla on hierovia ja valaistuja porealtaita? Vaikkei se rahasta olekaan kiinni, niin huolestutti miten nahkapohjaiset lakerikenkäni kestävät tämän rahvaanomaisen pihakaatopaikan rasitukset. Ennen kuin kerkesin edes koputtaa oli tämä vastenmielinen ihmispaska jo ovella. 
"Kah terve nuapuri!" Heitti Pena sillä junttimaisella poronpanijan murteellaan. 
"No mitäs tässä ihmeempiä. Tiedän kyllä, että meilläkin on ollut varsin värikäs menneisyys ja erimielisyyksiä, mutta mielelläni panisin ne nyt taakse jotta yhteiselo täällä naapurustossa olisi yhtä laadukasta, kuin asuinaluekin on." 
"No voe tokkiisa sehän vuan passoo. Ei tässä joutaskaan jokasen kanssa viäntöö ka tuo Jalosaaren isäntäki on niim maan vaikia ihimiin"
"Sitä hän todellakin on. Hän on aiheuttanut yhtä ja toista harmia täällä siitä pitäen, kun hän tänne muutti. Muistatko sen poltetun skootterin, joka makasi kyljellään tuolla lähimetsässä taannoin?" Kuulin luotettavista lähteistä poliisituttuni kautta, että tämä Jalosaaren sekopää olisi sen polttanut, sillä teinien moponpärinä on kuulemma käynyt hänen hermoilleen. Kaveri tuntuu ärsyyntyvän kaikenlaisesta metelistä. Oli muuten saatanan kallis mopo, Ei mikään ihan tavallinen kiinanromu." -Kerroin hinaajalle kaihoisasti itse polttamastani moposta.
"Miut se suatanan tolovana lavasti jonninmoiseksi raiskoojaksi. Ol äijä itte tuanunna akkasa rättilöötä miun liiteriin ja tie mitä muuta tua on tehnynnä. On se vuan sellaanen sekopiä notta paremp on pyssyy koirankuseman piässä siitä. Mitäpä jos paan sumpit porisoon?" Ehdotti Pena. 
"Jos siirretään toiseen kertaan kun mulla on tässä rotaareiden saunailta suunnitelussa. Lupasin järjestää seuraavan, kun mulla tossa meni monta kertaa välistä, kun olin siellä Etelä-Amerikassa vähän bisneksiä hieromassa" Tollanen vitun poronpanija ois varmasti jauhanut kahvipapujen sijaan jotain vitun poronpapanoita ja keittänyt ne kusessa. Kyllä nää saatanan perverssit lapinmiehet tiedetään. Mitään muuta ole ku perverssejä epäsikiöitä koko saatanan sakki. 
"Kah miekuu kuulin notta oisit vankillaan siellä joutunna" 
"No vittu mitä vielä. Tollasta paskaa noi kateelliset täällä väittää. Minun bisnekset on 100% rehellisellä pohjalla enkä kyllä kuunaan ole vankilassa istunut. Tämä on kuule hiukan eri luokan liiketaloutta, kun ne teidän poroerottelunne ja eläimiinsekaantujaisenne siellä saatanan jänkhällä. Anteeksi suorasanaisuuteni, mutta vituttaa, kun tollanen saatanan kolttasaamelainen tulee syyttelemään kaltaistani rehellistä ja kunniallista liikemiestä. Unohdetaan se sopu vaikka tässä ja nyt jos haluat riitaa haastaa." -karjuin tälle hampaattomalle torakalle.
"No elä elä mies, en mie mittään riitoo. Mie vuan toistelin mitä mie oon muilta kuullunna. En mie niien puhheita uskonunna. Mie oon raahan mies. Kättä piälle!" Homo sanoi ja ojensi karvaista ja suonikohjuista poron kuohitsijan kättään. Räkäisin keuhkolimat omaan kämmeneeni ja tartuin persereiän lapaseen. Siitä saatana äijä sille rauhaa niin, että tuntuu. Puristin vielä oikein kunnolla äijän reumaiset nivelet paikoilleen ja lähdin tarmokkain askelin kohti omaa rauhani tyyssijaa jossa odotti jo vuosikertaviini ja kunnon havannalainen. Vaimokin väitti lähteneensä jonnekin saatanan akkojen rentoutusviikonlopulle Naantalin kylpylään. Kyllä saatana sekin taas tiedetään mitä se horoperse siellä tekee, mutta tehkööt. Minä en siihen enää koske, on se sen verran rupsahtanut kuluneiden vuosien varrella. Kiitokset siitäkin kuuluu naapurin jänkhäpentille. Mokoma kulottajakyrpä saa kaiken elollisen nahistumaan ja kuihtumaan sadan kilometrin säteellä. Onneksi itsellä on sen verta rautaiset geenit, että olen immuuni tuollaiselle lapinnoituudelle. 
Päästyäni kotiin oli yllätyksekseni Nalli saapunut paikalle. Olohuoneen lattialla oli joku alaston nainen kontillaan ja Nalli veteli ihan pokerina kokkeliviivoja huoran persvaosta. 
Päätin yhtyä ilonpitoon, kaadettuani lasini täyteen viiniä ja varattuani kulottajahomolle kotikäynnin urologilta. Olin saanut mulkun sotun käsiini aikoinaan, kun hänen postiaan tuli meille ja avasin kuoret epähuomiossa ja täysin vahingossa. Minulla on valokuvamuisti, joten tupajumin tiedot ovat tallennettuna kovalevylleni niin kauan, kuin henki minussa pihisee.




Naapurisopua luomassa

 Naapurisuhteet ovat todella tärkeässä roolissa jokaisessa naapurustossa, joten olen päättänyt pitää huolen siitä, että täälläkin naapurit saavat oman osansa siitä lämmöstä ja rakkaudesta, jota me kaikki toisiltamme kaipaamme.

Avasin pelin varastamalla Jalosaarten, eli pohjoispuolen naapureiden pyykkinarulta kaikki perheen naispuolisten jäsenten alusvaatteet ja vein ne kulottajahomon takapihalla olevaan pieneen vajaan.  Piilotin ne vajaan niin, etteivät ne näkyneet ihan ensisilmäyksellä, mutta olivat kuitenkin löydettävissä melko helpolla. Heitin vajaan myös parin kondomipaketin kääreet ja soitin varta vasten tätä keikkaa varten ostamallanini prepaidliittymällä hätääntyneen, mutta nimettömän soiton hätäkeskukseen ja kerroin, miten joku joku mies raahaa väkisin jotain naista kyseiseen vajaan. Annoin poliisille tarkan kuvauksen naapuristani, joten yksikään lainvalvoja ei voi erehtyä tästä lahon raiskaamasta tupajumista hänet tavatessaan.
Poliisi lupasi saapua paikalle kiireisenä ja minulla oli sopivasti aikaa viskoa tavaroita ympäriinsä ja luoda koppiin kunnon kamppailun jälkiä. Tästä se kulottajahomo ei ihan pienellä selviäkään. Raiskari saa selvitellä edesottamuksiaan poliisin kanssa tovin jos toisenkin.

Seuraavaksi tilasin samalla liittymällä Jalosaarten osoitteeseen 8 perhepizzaa paikallisesta pizzayrityksestä ja jäin seurailemaan tilannetta. Ensin saapuivat Pizzat ja sirkus oli valmis, sillä jalosaaren talttahammasäijä ja pizzalähetti saivat sen kokoluokan riidan aikaan, ettei paremmasta väliä. Tilanne ratkesi majavan eduksi ja pizzalähetti lähti renkaat sutien ja moottori kuolemaa huutaen riisikupillaan pois, pizzat mukanaan. Valitettavasti en saanut heidän karjumisestaan selvää, mutta huomasin varsin hyvin, että tunnelma meinasi mennä niin lämpimäksi, että on suorastaan ihme, etten päässyt seuraamaan Turkki vastaan Suomi välistä nyrkkeilymatsia.

Hetken päästä kulottajahomon pihaan kaarsi maija ja uusi näytös olikin valmis. Siniset miehet näkyivät mylläävän koko mulkeron kiinteistön ylösalaisin ja toinen poliiseista heilutteli kädessään vajasta löytämiään kaksipiippuisen melooniritsan ammuskuppeja. Hölmistynyt hintti sönkötti pihamaalla jotain, mutten valitettavasti saanut tästäkään keskustelusta selvää. Seurailin konjakkia ryystäen, miten tätä naapurin marakattia kammettiin maijan perään. Hetken päästä vajasta raahattiin enemmänkin naisten alusvaatteita ja silmukka kulottajahomon kaulassa senkuin kiristyi. Lopulta maija lähti pihalta vieden hölmistyneen pässin mennessään.

Olin päässyt hyvään alkuun, joten tartuin taas prepaidiini ja soitin erääseen betonifirmaan.
"Jalosaari tässä hei. Mä oon rakentamassa autotallia ja haluaisin tilata betoniauton, kun pitäisi ruveta valamaan talliin lattiaa" -tokaisin betonifirman urpolle, jonka henki haisi jopa puhelimen välityksellä koiranmakkaran ja hapantuneen maidon seokselta. 
"Vai sillä tavalla, minkäs verran sä tarviit tätä tuotetta?" -uteli tämä duunarireppana linjan toisessa päässä. Mistä helvetistä mä tällaisista tietäisin, ihan kuin mä olisin joku paskaduunien asiantuntia tai duunareiden ylin ystävä.
"Hmmm, tota... pistä yksi täysi autollinen tulemaan." -heitin lonkalta tajuamatta yhtään, mitä olin tekemässä.
"Yksikö vain? Se on kovin vähän, oletko varma, että se riittää?" -päti rasvanahka toisessa päässä luuriin huohottaen ja maiskuttaen.
"Joo riittää se. Tää on tosi pieni autotalli, eikä se lattian paksuuskaan hirveän iso ole" -Sanoin tälle uteliaalle idiootille ja mietin, että miksi hän haluaa tehdä kaikesta niin saatanan vaikeaa. Pitäisi huolen omista asioistaan ja lähettisi auton tulemaan, kun sitä kerran häneltä pyydetään.
"Entä sitten ne lattian raudotukset, miten ne on tehty?" -Tivasi älykääpiö ja huomasin ärsyyntyväni vähä vähältä enemmän.
"Tohon mä en osaa sanoa mitään, tässä oli ammattilainen ne tekemässä, joten kyllä niiden pitäisi olla kunnossa." -Väistelin tämän hikisen läskin näsäviisaita kysymyksiä.
"Vai niin, no kyllä se puoli varmaan kunnossa on jos kerran ammattilainen on ne tehnyt. Sitten vielä sellainen kysymys, että mitä karkeutta?" -Maanvaiva tivasi linjan toisessa päässä ja olin jo niin ärsyyntynyt jätkän loputtomasta kysymystulvasta, että olin valmis menemään apinan päälle ja torppaamaan sen puhelimen poikittain hänen perseeseensä. Minulla ei ollut aavistustakaan, miten tällaiseenkin kysymykseen tulisi vastata.
"Tätä mä oon itsekin vähän pohtinut ja ajattelin kysyä sulta ammattilaisen näkökulmaa tohon kysymykseen. Jos sä tekisit autotallia niin mihin ratkaisuun sä asiantuntijana päätyisit." -Väistin taas hikinaaman typerät kysymyksen varsin taidokkaasti.
"No jos mä olisin tallia rakentamassa niin vetäisin varmaan jotain kutosta sinne pintaan, jos se ei kerran kauhean iso talli ole. Ja ei tosiaan voi ollakaan jos tällä määrällä mennään." -Huohotti läski, kulostaen joltain runkkulinjojen fagottipojalta, jollaiselle me Nallin kanssa joskus soitimme ja teimme hänelle selväksi, että hänen pitäisi hakeutua mielisairaalaan hoitoon.
"No sitten ollaan ihan samoilla linjoilla, sitä mä itsekin ensisijaisesti mietin, mutta halusin saada asiantuntijan varmistuksen aiheeseen, kun tää ei ole mulle ihan niin tuttua alaa kuitenkaan. Pistä sitä tulemaan vaan. Koska auto olisi täällä?" -Tivasin ähkijältä ja mietin mielessäni tulevaa selkkausta.
"Jos sä sen tänään haluat niin valitettavasti menee ihan yölle, kun meillä ei ole sielläpäin autoja nyt. Yksi auto vie kuorman eräälle telakalle ja voisi ottaa sun betonit paluukuormassa, mutta valitettavasti se tarkoittaa sitä, että auto olisi teillä joskus yhden jälkeen yöllä." -Kultakurkku liversi sulosointuja korvaani.
"No mutta sehän on ihan täydellistä. Mulla on tässä lomaa ja teen näitä hommia mielelläni yön viileydessä, kun ei ole enää niin kuuma. Ei näillä helteillä viitsisi hirveästi repiäkään." -Totesin äijälle ja sovimme, että auto tulee yöllä ja olisin valmiina.

Kello 01:12 yön hiljaisuuden rikkoi ison dieselmoottorin raskas murahtelu. Vähä vähältä se läheni, kunnes pääsi perille rakkaan naapurini pihamaalle. Autosta hyppäsi ulos keltakypäräinen pönäkkä pätkä, jonka varressa oli mittaa arviolta 165 senttiä. Määrätietoisin askelein tämä sorkilleen nostettu sika harppoi kohti naapurin ulko-ovea.
Aikansa ovea taottuaan häirikön sinnikkyys palkittiin ja asuntoon alkoi syttyä joitain valoja. Hetkeä myöhemmin ovelle saapui naapurin hölmistynyt rusakkopoika.
Taaskaan en kuullut keskustelun sanoja, mutta ilmeisen kuumana ovella käytiin puolin ja toisin.
Tilanne eskaloitui sen luokan karjunnaksi, että kuulin terassilleni kommentteja sieltä, toisia täältä.
Ilmeisesti betoniporsas uhosi tyhjentävänsä kuormansa naapurin nurmikolle tai kaivoon. 
Naapurin marakatti puolestaan käski tätä betonikuskia painumaan helvettiin tontiltaan ja vähän äkkiä sittenkin.
Karjunta jatkui hetken aikaa ja miehet tönivät ja tuuppivat toisiaan hieman, mutta sen kummempaa nujakkaa tästäkään ei valitettavasti syntynyt.

Betonikuski joutui lopulta nielemään tappionsa ja saapasteli isoon katiskaansa hyvin kiukkuisena. En olisi uskonut, että noin raskas auto voi lähteä sellaisella vauhdilla pihapiiristä pois ja vielä täydessä lastissa. Mikäköhän ihme tuota naapurin miestä oikein vaivaa? On käsittämätöntä ilkivaltaa tilata turhaan tuollainen kalusto paikalle keskellä yötä. Minneköhän tämä onneton duunari nyt lastinsa sai kipattua, sillä autoon kuivuessaan se pilaisi koko kalliin auton. Tuskin kaatopaikatkaan tähän aikaan yöstä auki ovat, joten äijällä oli naapurin takia todellinen pähkinä purtavanaan. Sääliksi kävi yrittäjää, joka varmasti olisi halunnut päästä vain nukkumaan pitkän työpäivänsä jälkeen. 

Minua harmitti naapurin ilkivalta niin paljon, että päätin tilata hänelle invataksin oven taakse. Ehkä invakuski toimittaisi hänet mielisairaalaan, sillä kaverin kytkin tuntuu luistavan päivä päivältä enemmän. Hoitoon tuollainen yhteiskunnan ja naapurustonsa vastainen häirikkö kuuluu. Tämä tehtävä jääkööt sitten invakuskin harteille.
Minä lähdin hyvillä mielin nukkumaan, sillä olinhan tehnyt osani ja sysännyt naapuriani kohti mielenterveyspalveluita. 
Jos naapuri joutuisikin pitkäksi ajaksi suljetulle osastolle niin reiluna miehenä olisin valmis lohduttamaan hänen tytärtään vaikka pidemmänkin aikaa.
Hyvät naapurisuhteet ovat kaiken A ja O

torstai 24. kesäkuuta 2021

Puutarhahommia

 Olen viettänyt hetken hiljaiseloa, sillä pohjoispuolen naapurini on terrorisoinut koko hienoa asuinaluettamme sen verran tiuhaan tahtiin, että hänelle oli kertakaikkiaan annettava pieni opetus.
En ole tainnut kertoakaan kyseisistä naapureista ennen, sillä kyseinen perhe muutti kiusakseni vasta vajaa vuosi sitten.
Naapuriperheeseen kuuluu isä, äiti, noin kymmenvuotias poika, sekä 17-vuotias tytär, joka onkin ainut positiivinen puoli koko tyhjäntoimittajaperheessä.
Kirsikkana kakun päällä on puolivuotias vauva, joka rääkyy, mylvii ja mölyää tauotta meitä muita ihmisiä systemaattisesti terrorisoimassa. Eikö tuollaista sikiötä voi huudattaa vaikka jossain hillokellarissa tai maanalaisessa bunkkerissa? Minä en moista melusaastetta ainakaan halua kuunnella!

Perheen isän Toyotanraadosta on katkennut pakoputki ja tämä kääpiökokoinen insinöörin irvikuva on ajellut sillä pörisevällä jätekasallaan jo viikon niin, että joka perkeleen ihminen 10 kilometrin säteellä tietää aina, kun äijä lähtee kauppaan ostamaan sitä halvinta kusilageria, jota puodeista löytyy.

Äijänkuvatus kehtasi vielä pahoitella "autostaan" aiheutuvaa melua minulle jokunen päivä sitten.
"Mulla meni perkele pakoputki poikki ja tämä auto pitää pahaa ääntä. Olen pahoillani aiheutuvasta meluhaitasta." -Sanoi tämä läski esittäen muka jollakin tapaa pahoillaan olevaa.

Vastasin aurinkoisella ja lempeällä äänellä: "Ei se mitään, pakoputkia katkeilee välillä, kulutusosat ovat kulutusosia ja toisinaan ne vaan tulevat tiensä päähän. Etköhän sä ton kuntoon saa kuitenkin ensitilassa."

"Joo, oon jo varannutkin ajan autohuollosta, mutta valitettavasti menee juhannuksen yli ennen, kuin ehtivät laittaa tämän koslan taas kuntoon." -sanoi äijä ilman pienintäkään oikeaa katumusta naapuruston rauhan rikkomisesta.

"No toihan on lyhyt aika, ei se minua ainakaan häiritse millään muotoa jos nyt et ihan keskellä yötä huudata tota autoasi. Ton tyypin kanssa kannattaa sitten olla aika varuillaan. Hän on todella häiriintynyt yksilö ja tuntuu suuttuvan ihan pienimmistäkin jutuista" -Vinkkasin kulottajahomon asuntoa kohden.

"Häntä en tunnekaan ollenkaan, mikäs hänessä sitten on vialla jos kerran on häiriintynyt"?- Kyseli talttahammas uteliaana.

"Voi kuule. Siitä asti, kun hän tuohon muutti niin kenelläkään ei ole ollut mukavaa tällä alueella. Hän aiheuttaa jatkuvaa melua, polttelee kaikenlaisia saappaita tonttinsa rajoilla, aiheuttaa yhtä ja toista vahinkoa ja häiriötä, jne. Tarina kertoo, että hän olisi jopa varastanut jonkun likakaivontyhjennysautonkin ja käynyt tyhjentämässä sen paskakuorman jonkun ihmisen mökin ikkunasta sisään. Kaikenlaista kiusaa ja pahaa mieltä hän aiheuttaa kaikille. Kyseessä on ihan A-luokan kusipää. Kannattaa olla varuillaan hänen kanssaan." -Kerroin kulottajan toimista ja huomasin insinöörimarakatin ilmeen vakavoituvan.

"Jaa toiko se tyyppi on? Mulle kerrottiinkin muuton yhteydessä, että täällä on joku sekopää riehumassa, mutta ne jutut olivat niin absurdeja, että suhtauduin niihin lähinnä vitsinä. Eikös tollanen tyyppi pitäisi yhteisvoimin laittaa ojennukseen? Eihän se nyt käy päinsä, että yksi ihminen pilaa kaikkien muiden viihtyvyyden. Pakkohoitoon se pitäisi laittaa" -pohti hämmästynyt pätkä rumaa päätänsä raapien.

"Olen ehdottomasti samaa mieltä" totesin ja lähdin kävelemään kohti kotiani.

Olin äärimmäisen tyytyväinen itseeni, sillä se tietynlainen naapuririidan siemen oli nyt kylvetty ja varsin hedelmällisen oloiseen maaperään kaiken lisäksi. Olin varma, että pääsen tulevaisuudessa korjaamaan sellaista satoa, että parhaassa tappauksessa pääsisin molemmista mulkuista lopullisesti eroon, kunhan nyt vain malttaisin pelata korttini oikein.

Seuraavana yönä hiivin näiden uusien naapureitteni pihaan ja puukotin perheen Simo -pojan molemmat jalkapallot puhki ja tyhjensin vielä koko porukan polkupyörien renkaat ja saatoin vahingossa sivaltaa leukullani pari rengasta tämän apinan autostakin puhki. Koko homman kruunasi vartavasten kaupasta ostamani uretaanipullo jonka tyhjensin viimeiseen pisaraan asti äijän pakoputkeen.
Perheen lastenvaunuihin päätyi suuri kasa kadun varrelta löytämääni koiranpaskaa.
Olin niin tyytyväinen itseeni, että poltin suuren Kuubalaisen sikarin asuntoni länsipuolen parvekkeella ja siemailin suurella mielihyvällä viskiäni, tuntien niin suurta voitonriemua, etten ollut aikoihin moista tuntenutkaan. 

Seuraavana päivänä vierailin paikallisessa maatalouskaupassa ja ostin heiltä 12 tuliterää moottorisahaa ja poistin niistä kaikista teräketjut. Olin sattunut kuulemaan, että kulottajahomo oli lähtenyt mökilleen remonttia tekemään, sillä se pieni kakkakepponen oli kai lopulta aiheuttanut astetta mittavammat vahingot äijän kämppään.
Tiesin, että tie oli vapaa ja hiivin homon pihalle, lähelle näiden uusien pösilöiden rajaa ja tempaisin sahat käymään yksi toisensa jälkeen. Lukitsin kaikkien sahojen kaasuliipaisimet nippusiteillä pohjaan ja poistun paikalta. Meteli oli korvia huumaava aamuneljältä, jolloin täälläpäin on muuten kovin hiljaista.

Luikin kotiini ja katselin, miten hetken päästä uusien naapureitteni valot syttyivät ja lopulta pihalle astui hölmistyneen näköinen läski insinööriapina.
Olin tietenkin itse vaihtanut kalliin kerraston päälleni ja kömmin itsekin pihalle muka unista esittäen.
Kävelin naapurin luokse ja kysyin : "Mitä helvettiä täällä oikein tapahtuu?" Meteli oli niin järjetön, ettei sitä pysty mitenkään tässä hyvin kuvailemaan.

"Sen mäkin haluan tietää!"- sanoi tuohtunut kusipää ja lähdimme yhdessä kohti äänen lähdettä.
Kulottajahoon pihalle päästyämme "löysimme" nurmikolta kuolemaa karjuvat moottorisahat.

"Mitä ihmettä?" - karjui naapuri metelin yli niin kovaa, kuin pystyi ja en silti kuullut oikein mitään..

Sammuttelin sahoja yksi kerrallaan ja lopulta hiljaisuus palasi jälleeen vallitsevaksi ääneksi. Korvissamme toki soi sen verran kovaa, että hiljaisuus oli vain teoreettista..

"Voi saatana!, Onneksi olkoon! Tätä mä tarkoitin, kun kerroin tästä tyypistä. Hän on nyt kai sitten hermostunut siitä sun pakoputkesta. Tää äijä on juuri tällainen! Kaveri on valmis laittamaan vaikka puolen vuoden palkkansa kiinni uusiin sahoihin, jotta voi kostaa sinulle muka kärsimänsä vääryyden. Ihan helvetin sairas tyyppi." -paasasin suu vaahdossa ja esitin tyrmistynyttä niin hyvin, että se meni täydestä läpi.

"Se saatanan mulkku oli käynyt meilläkin, tärvelemässä kaikki perheen pyörät, automme, ja pojan leikkikalut. Oli jopa levittänyt paskaa meidän uusiin lastenvaunuihin. Tämä ei jää tähän, teen tästä aiheesta uuden rikosilmoituksen. Tämä tyyppi pitää saada vastuuseen teoistaan!" -karjui kääpiö ja heristi vielä nyrkkiään sanojaan voimistaakseen. "
Tälle kiusanteolle on tultava nyt loppu. Raukkamaisinta asiassa on se, että tämä saatanan persereikä on itse paennut paikalta, kun ei selkeästi ole kestänyt aihauttamaansa melua."

"Olen ehdottomasti samaa mieltä, että tästä pitää tehdä rikosilmoitus ja kaveri on saatava hoitoon. Katso nyt näitä kaikkia hänen uhrejaankin." -Osoitin paikalle saapuneita unisia hölmistyneen näköisiä hahmoja, joita oli yhteensä kymmenkunta paikalla.

"Tämä ei todellakaan jää tähän!" -karjui äijä ja tuntui ruoskivan itseään yhä syvemmälle ja syvemmälle raivon ja kiukun maailmaan.

Lähdin itse kävelemään myhäillen kohti kotia. Siemen oli todellakin kylvetty ja itäminenkin oli hyvällä mallilla. Tästä siemenestä kasvaa vielä kaunis puu..


"



lauantai 12. kesäkuuta 2021

Huh hellettä!

 Helle on piiskannut paholaisruoskallaan myös tätä kolkkaa Suomineidon kurvikkaasta vartalosta, jossa minä asun. 
Päätin siis lähteä uimarannalle helpottamaan lämmön aiheuttamaa tuskaani ja suuntasin Porcheni keulan kohti merenrantaa. 
Asun hyvin lähellä merta, joten autoilua kertyy tällaisella reissulla ruuhkista riippuen vajaat viisitoista minuuttia.

Päästyäni hiekkarannalle, päätin hetken mielijohteesta kiivetä rantavahdin vastavalmistuneeseen torniin. Ison maailman kotkotukset ovat selkeästi rantautuneet meillekin, sillä omassa nuoruudessani ihmisiä, jotka olisivat edes ehdottaneet mokoman hökkelin rakentamista olisi pidetty homoseksuaaleina tai muulla tavoin jälkeenjääneinä.

Kiivettyäni torniin, huomasin, että sieltä oli mitä loistavimmat näkymät rannalle. Minua ei suoranaisesti juurikaan kiinnosta jos joku porsas uppoaisi rantaveteen, sillä se tekisi vain hyvää paikallisille rapu -ja kalakannoille, kun läskin kroppa muuttuisi hyötykäyttöön ja mereneliöt saisivat ruokaa. Sinne vain hukkumaan jos kerran mieli tekee.
Minä puhun nyt siis ihan erilaisista näköaloista: Esimerkiksi suoraan tornin alapuolella killuivat niin täydelliset pakarat, etten ole eläessäni moisia nähnyt. Huomasin miten instrumenttini nytkähteli pikkuhiljaa työkuntoon ja en kerta kaikkiaan vain saanut katsettani irti näistä bikineillä hädin tuskin verhotuista ruskettuneista perseen poskista..
Paineet kasvoivat ja katselin vaivihkaa ympärilleni. Ketään ei näkynyt missään, joten tempasin fagottini esiin ja aloin soittaa sellaista aariaa, että se sylkäisi kiisselit ilmoille melkein sinfoniani alkusointujen aikaan.

Ikäväkseni huomasin, että latinkini oli lähtenyt vähän turhankin suuressa kaaressa ja päätyivät suoraan pahaa-aavistamattoman auringonpalvojan selkään. Nainen hätkähti ja nousi pystyyn sellaisella vauhdilla, että sain hädin tuskin vedettyä housuni takaisin ylös.
-Mitä helvettiä? Huudahti herkkupala alapuoleltani

-Täällä rantavahti, mikä hätänä? Kysyin niin rentona, kuin suinkin osasin.

-Sain päälleni jotain hyvin epäilyttävää limaa. Vaikuttaa ihan spermalta. Nainen totesi järkyttyneenä ja osin jopa tuohtuneena.

-Ymmärrän närkästyksesi, mutta luultavasti kyse on ihan jostain muusta. Osoitin taivaalla lentäviä lokkeja ja totesin: - Nuo perkeleen lokit ovat ihan hirveitä näin pesintäaikana. Olen ollut kaupunkiin yhteydessä niiden aiheuttaman pommituksen tiimoilta ja jonkun pitäisi tulla lähipäivinä hieman harventamaan niiden kantaa. Et ole ensimmäinen, joka on saanut niiltä osumaa. Totesin vakavalla naamalla.

Nainen tuntui nielevän syötin ja lähti mereen huuhtelemaan itseään. Minä puolestani tempaisin palomieheni uudestaan esiin ja pyyhin sen rantavahdin unohtamaan takkiin ja kiipesin muina miehinä alas kopista.

Pahoittelin naiselle tapausta ja kerroin vuoroni loppuvan. Käskin hänen kääntyä iltavuoron rantavahdin puoleen, mikäli jokin asia jäi edelleen vaivaamaan hänen mieltään.

Tässä kohtaa ajattelin, että on parasta suunnata Porcheni keula takaisin kotia kohden. Ehkäpä viileä suihku auttaa tukaluuteen ihan yhtä hyvin, kuin merivesikin..


perjantai 11. kesäkuuta 2021

Vapaus ja joku tollo nuohooja

 Pääsin vihdoin tutkintavankeudesta odottelemaan hamassa tulevaisuudessa koittavaa oikeudenkäyntiä. Tutkintavankeus itsessään oli jonkinlainen fiasko, sillä minua kuulustelleet ihmiset tuntuivat järjestäen ottaneen sellaisen kannan, että minä olisin muka jollakin tavalla sairas päästäni ja minun olisi kuulemma hakeuduttava hoitoon. 
Ketään ei tuntunut kiinnostavan se tosiseikka, että todellisen rikoksen uhri olin minä, eikä se naapurin kleptomaani, joka hakee omin lupineen minun hienoja laitteitani.

Kulottajahomoa pitäisi syyttää leikkurivarkauden lisäksi myös kunnianloukkauksesta, sillä minullehan ei kanneta mitään viinihyllyjen halvimpia kusiliemiä muka korvauksena ja hyvityksenä siitä törkeästä omaisuusrikoksesta, johon hän oli syyllistynyt.
 Ehei, juokoot mulkku itse Magyarinsa jos siltä tuntuu, mutta minulle tuon moskan tuominen on ehdottoman tuomittavaa. Mikä helvetin ongelmajätelaitos minä muka olen?

Ihme, etten todellakaan saanut vielä syytettä ympäristörikoksesta siinäkin kohtaa, kun kaadoin sen etikalta haisevan tiskiveden viemäriini. 
Minulle ei tulisi mieleenkään kaataa esimerkiksi jäteöljyä viemäriin ja nyt jouduin tämän omahyväisen pikku paskan vuoksi kaatamaan sinne jotain vieläkin pahempaa myrkkyä. Olisi vain pitänyt luottaa alkuperäiseen intuitioon ja tempaista pullo atomeiksi naapurin pyromaanihintin päähän niin viemärini olisivat edelleen saastumatta.

Kulottajahomoa pitäisi syyttää myös kanssaihmisiin kohdistuvista toistuvista joukkopahoinpitelyistä, jota hän aiheuttaa ihan vain olemalla olemassa. Silmiini ja sieluuni sattuu joka kerta yhtä paljon nähdessäni hänen lyllertävän tontillaan.
Tuon kaltainen naapuri laskee huomattavasti koko hienon asuinalueeen arvoa, sillä kukapa haluaisi pidätellä oksennusta tai oksentaa sisäisesti päivästä toiseen. Jokin raja siinäkin pitäisi olla, että miten rumia ihmisiä saisi laskea vapaalle jalalle ympäristöä saastuttamaan.

Se rumuudesta, tai sanotaan vielä sekin, että eräs rikostutkija oli lähes yhtä vastenmielininen, kuin kulottajahomo: Hänellä oli suuri porsanmainen kärsä pisamaisessa  naamassaan, paljon rokonarpia poskillaan ja hikisenvisvainen ja suomuinen avolavakalju epämuodostunutta kalloaan peittämässä. 
Tällä poliisin irvikuvalla oli lisäksi niin suuret rinnat, että moni nainen kihisee varmuudella kateudesta, mikäli koossa mitataan.
Tällainen siirtolohkare siinä sitten kuulusteli ja tuomitsi minua muffinssinvieroitusoireissaan. Kaikkihan sen tietää, että hän kadehti täydellisen kiinteää ja lihaksikasta vartaloani. Olen varsin hyvännäköinen mies vaikka itse sen sanonkin. Ihan täysin erimaata, kuin tämä edessäni röhkinyt Putte Possu.
Voisin koska hyvänsä lähteä treenaamatta voittamaan ylivoimaisesti minkä tahansa oikean triathlonin, mutta tämän pallokalan thriatlon kilpaillaan täysin eri säännöin, vaikka sekin toki koostuu  kolmesta asiasta:
1. Kävelystä jääkaapille hikeä vuotaen, vapisten ja huohottaen.
2. Jääkaapin täydellisestä ryöstöstä, kaikki irtain raastetaan viimeistä nokaretta myöden kaapin uumenista  suonikohjuisilla suurilla kalman turvottamilla käsillä jonkinlaiseen laskiämpäriin.
3. Laskiämpärin huolelliseen tyhjentämiseen sohvalla, jonka runko kirkuu tuskissaan armoa tämän hyllyvän laardiperseisen rasvajärkäleen alla. 
Siihen tämä perkeleen ryhävalas sitten jää tyytyväisenä suorituksen jälkeen piereskelemään ja odottelemaan sitä vääjäämättä lähestyvää sydänkohtausta. 
Lopun koittaessa joku onnellinen nosturiautonnkuljetta saa rikkoa tämän vetelyksen olohuoneen pahviseinän, vieden kalustonsa suorituskyvyn ihan äärirajoilleen, jotta voi haalata tämän hytisevän ja lyllyvän hylkeen ulos asunnostaan.
On rikos jo itsessään, että tällaiset ihmiset miettivät kaltaisilleni paremmille ihmisille rangaistuksia omista vähäpätöisistä rikkeistäni.

Jos joku tässä syytteitä ansaitsee kulottajahomon lisäksi niin juurikin tämä niin sanottu tutkijan mätisäkki, joka raiskaa omaa kehoaan päivittäin mitä brutaaleimmilla tavoilla. Perseraiskauskin on aika pieni rikos tähän systemaattiseen oman temppelinsä tuhoamiseen verrattuna.

Olin siis päässyt pois poliisin hallusta ja kävelin kohti kotiani. Kyllä, minä tosiaan kävelin, toisin, kuin se laitoksen pullapoika, joka lähti kanssani samaan aikaan  ruosteen raiskaaman Japanilaisen katiskansa kanssa,  joita hänen kaltaisensa rahvaat irvokkaasti autoiksi kehtaavat kutsua. 
Laitoin jalkaa toisen eteen ja tunsin suunnatonta mielihyvää siitä ajatuksesta, että tuo kyseinen karju saa kohta maksaa autoonsa täydellisen jousi- ja iskunvaimenninremontin. Tuollaista elopainoa ei kestä, kuin maansiirtokoneen jousitus.

Kävellessäni kotiin ajattelin, että ainoastaan laadukkaan naisen läheisyys voisi poistaa tämän viimeaikoina kertyneen mielipahan ja soitin eräälle varsin vetävälle maksulliselle ystävättärelleni, joka lupasikin tulla kotiini suorinta tietä. Tämä nainen on ihan toista maata, kuin elähtänyt vaimoni, joka hänkin oli nuorempana varsin viehättävä ihminen. Näiden naapureiden läheisyydessä asuminen on valitettavasti tehnyt tehtävänsä ja vaomoni on vain kalpea haamu entisestään. Naapurusto on valitettavasti saanut tämä ruusun lakastumaan.

Kohta tapaamani laatuhuora olisi jokaisen veloittamansa euron arvoinen. 15 000 euron taksa saattaisi olla monille ongelma, mutta minulle kyse on pelkistä taskurahoista, joita pelaisin  mielelläni vaikka kauppojen hedelmäpeleihin mikäli vain Raha-automaattiyhdistys keksisi poistaa koneistaan ne lapsille tarkoitetut panokset ja lisäisivät koneisiinsa sen sijaan parin kolmen tonnin vastaavat.

Päästyäni kotiovelle huora olikin sopivasti paikalla odottelemassa. Avasin oven ja astuimme eteisen tammiparketille. Revin sutturalta heti eteisessä koko vaarekerran pois päältä sellaisella kiimalla, että olimme molemmat ilkialasti alle aikayksikön. 
Olimme juuri lähdössä kohti makuuhuonetta, kun ovelle ilmestyi kuin taikaiskusta joku likainen kääpiökokoinen persenaama suteineen ja harjoineen.

-Mikäs saatanan kyssäkaali sinä olet ja mitä helvettiä sinä teet minun arvokodissani. Nyt sä saatanan marakatti lähdet siitä kalppimaan ja etsit käsiisi jonkun posetiivarin, jonka ympärillä sä voit hypellä kuppi kädessä elantoasi tienaamassa. Mulla on tässä alkamassa panohommat, vaikka mitäpä minä sellaisista sulle kerron, tuon kaltainen apina näkisi niitä touhuja vain netistä, mikäli aivokapasiteettisi riittäisi edes laitteiden käynnistämiseen.

-Mitä ihmettä? Vaimonne tilasi tänne nuohoojan ja kertoi, että hän on itse poissa kotoa, mutta sinä päästäisit minut sisään. Minut on tilattu paikalle ja tulin nyt tekemään työni.

-Kuulepas nyt marakatti. Jos et olekaan posetiivarilta karannut apina niin sitten saat torpata ne nokiset rassisi vaikka tuolla naapurissa asuvan pikkuhinttarin perseeseen, mutta noilla saatanan nokisilla paskanluontisaappaillani sä, et näitä parketteja tärvele. Nyt painut vittuun siitä tai mä en vastaa seurauksista.
Ja vie mukanasi tämä huora myös. Maksan kyllä hänen laskunsa jos päädyt häntä panemaan. Täytyyhän vähäosaisia auttaa edes kerran elämäsään. Multa meni seksihalut ihan täysin, kun tulit noiden perserassiesi kanssa siihen sönköttämään. Muistakin käyttää vähintään viittä kondomia päällekäin jos päädyt tätä laatuhuoraa panemaan. Sinun kaltaisesi käyrään kasvanut rysäkeppi ei saa saastuttaa tällaisia naishelmiä. Tuskinpa susta on miestä näihin juttuihin, sillä pelkkä vetelä ulkomuotosi kertoo sinun olevan joko hintti tai lampaannussija.

-Mutta, mitä ihmettä, enhän mä nyt voi -äijä sönkötti.

-Nyt helvettiin siitä molemmat tai otan kovemmat otteet käyttöön. Minun pitää soittaa vaimolleni ja kieltää häntä tilaamasta lisää apinoita eläintarhasta hienoon kotiimme. Jos mä haluan nähdä eläimiä niin menen eläintarhaan, villejä puolestaan löytyy edelleen afrikan metsistä.

Löin mahonkisen ulko-oven kiinni tämän tollokaksikon jäljiltä sellaisella voimalla, että on suoranainen ihme, ettei ovi lähtenyt saranoiltaan.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Hieman lisäyksiä eiliseen.

 Palaan vielä kulottajahomon mökin tapahtumiin. Kuten jo edellisessä postauksessani sanoinkin niin poliisithan sinne jostain putkahti ja jäin jekustani kiinni niin sanotusti housut nilkoissa. Vaikka tekoni olikin varsin harmiton ja vähäpätöinen niin nämä yli innokkaat smurffit paisuttelivat tekoani sellaisiin sfääreihin, että minusta leivottiin jonkinlaista terroristia tai muunlaista suurrikollista.

Poliisiautosta purkautui kaksi poliisia: Mies ja naispuoleinen paskalakki. Äijä näytti sen luokan retardilta suikkineen, että häntä on mahdotonta edes kuvailla. Äijä oli noin 175 senttiä pitkä möhömahainen pikku pullero ja hänen naamallaan roikkui harvahko pukinparta. Mielestäni tuota yksityiskohtaa ei pitäisi parraksi edes kutsua. Ennemminkin karvoitus näytti rekkamiehen persekarvoilta, vaikka ne reggaepampulat siitä toki puuttuivatkin.

Naiskyttä puolestaan näytti oravan, sian ja majavan risteytykseltä. Hänen keltaiset talttahampaansa kävisivät mitä oivallisimmin tervalepän kaatoon. Hänellä oli vaalea poikatukka ja todellakin pari appelsiinia kainaloissaan. Korostaakseen typeryyttään hän puhui muutaman oktaavin omaa puheääntään alempaa. Tällaisia sekasikiöitä ei löydä mistään muualta, kuin Isosta Britanniasta. Mitä helvettiä tämä olmi tekee Suomen jalolla maaperällä? Ymmärtäisin hyvin jos hän olisi näytillä korkeasaaressa, mutta poliisivoimiin moinen otus ei kyllä kuulu.
En voi olla miettimättä millaista seksiä nämä älykääpiöt keskenään harrastavat, sillä on faktaa, että he harrastavat keskenään jonkinlaista eläinpornoon rinnastettavaa rivoutta. Jos Jurkka joskus aikoo tehdä kiimaisille poliiseille jatkoa, tämä kaksikko voisi vaihtaa uraa ja ryhtyä näyttelijöiksi.

Informoin virkavaltaa oma-aloitteisesti siitä mitä paikalla tapahtui, mutteivät nämä sankarit tuntuneet joko ymmärtävän puhetta, tai sitten eivät yksinkertaisesti halunneet uskoa. Saatoin toki jättää mainitsematta sen, että olin tyhjentänyt paskasäiliön porakaivoon ja huvilaan ja selitykseni auton järveen pulahtamisesta; no, sanotaanko, että ehkä saatoin hieman värittää totuutta. Tai ehkä siis poistaa sitä väriä, asiahan on täysin tulkinnanvarainen. Kerroin siis heille lainanneeni ystäväni sakoautoa, sillä oman Maseratini  ei olisi mataluutensa vuoksi minua voinut kuljettaa tänne kuoppaista tietä pitkin, mutta koska en ole vuosiin ajanut duunarivehkeillä, minulta taisi unohtua jarrut, tai jotain ja auto pääsi karkaamaan kun olin ihailemassa hyvän naapurini uutta kesähuvilaa. Paskalakit kehtasivat silti väittää, että tämä paskakuski oli nimenomaan sanonut minnun varastaneen autonsa. No, katsellaan muuttuuko paskakuskin tarina, kun asianajajani kertoo hänelle, että minulla on edelleen tallella polaroidit hänen erään Sipoolaisen maajussin lampaan yhteisestä lemmenyöstä. 

Jos asiaa mietitään oikein pilkuntarkasti niin minähän olin eksynyt paikalle ihan sattumalta ja olin vain ihailemassa rakkaan naapurini silmäterää. Minullahan ei ollut osaa eikä arpaa tämän hävityksen kauhistuksen kanssa. Joku on nyt törkeästi lavastanut minut syylliseksi tähän järkyttävään tuhotyöhön.
Majavanaamainen naisfasisti katseli mökin ikkunasta sisälle ja näki sen ruskean velliyllätyksen kulottajahomon halvalla parketilla. Mistä lie paskahuusin ripulilaudoista sekin lattia on vuoltu?
Tämä naisen irvikuva vaatimalla vaati minulta selitystä sille miksi paikka tulvii paskasta ja totesin hänelle varsin totuudenmukaisesti, että kulottajahomo... siis kulottajaHOMO on taipumustensa vuoksi venyttänyt perseensä piloille ja kaikenlainen paskan falskaaminen on hänelle arkipäivää joka osoitteessa. Minulla ei todellakaan ole mitään tekemistä tämän hävityksen kanssa, mökkihän on lukossa ja poliisi on itse tutkinut taskuni, löytämättä muita avaimia, kuin Maseratini virta-avaimen ja kakkosautona käyttämäni vanhan Ferrari F60:n raadon vastaavan. Ferrari on jo viitisen vuotta vanha, joten siitä riisikupista ei kannata sen kummemmin leukojaan louskuttaa. Kenellä tahansa on tuon ikäisiä italialaisia urheiluautoja tallissaan. 

No, sama se, maijan perseeseen vei tieni ja naispoliisi selkeästi kiihottui taskujani tonkiessa, sillä nyt maijaan noustessani tunsin tämän naudan kädet taas pakaroillani, aivan kuin minulla ei lihaskunto riittäisi kavuta halvan transitin perseeseen ja hänen hyytelöisistä kätösistään löytyisi voimaa puskea kehoani kyytiin. Toki ymmärrän, ettei tämä nainen ole ennen käsissään laatulihaa tuntenut, joten saatan antaa tämänn lähentelyn hänelle anteeksi. Jos nainen olisi edes hieman kauniimpi, saattaisin kuulustelujen yhteydessä ehdottaa, että panisin häntä kunnolla ja tästä kiitokseksi hän voisi luopua jutun tutkinnasta. 
Niin epätoivoinen en kuitenkaan ole ja nielin kiukkuni ja otin tämän kuoleman kosketuksen vastaan samalla arvokkuudella, kuin kaiken muunkin elämässäni. Moukan kopelointi oli toki vastenmielistä, mutta minut on kasvatettu olemaan hillitty ja hyväkäytöksinen, joten jatkoin siis tälläkin kertaa totutulla tiellä.

Lähdimme jyristelemään kohti poliisipesäkettä ja kimpoilin maijan takana, kuin perseeseen ammuttu koppelo. Eikö näitä valtion mehumaijoja huolleta koskaan? Päätin kaivaa taskustani Havannalaisen ja tuprutella sitä kestääkseni tämän epäinimillisen teuraskuljetuksen. Pari imua imettyäni se perkeleen suikkapoju tuli takaovelle raivoamaan. Autossa ei kuulemma saa polttaa tupakkaa.
Vain tämänlainen suursmurffi voi verrata hienoa sikariani johonkin rahvaan Marlboroon tai sätkään.
Kytän huumorintaju loppui siinä kohtaa, kun kerroin että kyseinen "tupakka" on varsin korkealaatuinen Havannalainen luksustuote, jollaisen ostamiseen hän saisi käyttää lyhentämättöminä kaikki vuositulonsa seuraavien viiden vuoden osalta. 
Rahvaalla ei tunnu olevan minkäänlaista käsitystä siitä, miten me hienommat ihmiset elämme. Minä olen sitä mieltä, että hän voi sujuvasti palata takaisin siihen yhdyskuntaansa työläiseksi palvelemaan meitä kunnon väen edustajia.

No, siinäpä se matkani tänne tutkintavankeuteen lyhykäisyydessään oli. Odottelen tässä asianajajani uutisia ja poliisien ilmeitä, kun he tajuavat pidättäneensä syyttömän miehen! 

tiistai 8. kesäkuuta 2021

Terveisiä tutkintavankeudesta

 Nyt se saatanan kulottajahomo teki sen viimeisen temppunsa. 
Olin duunimatkalla ja palatessani sain tietää rakkaan naapurini "lainanneen" ruohonleikkuriani. En tiedä mikä helvetin aivovaurio tällä äijällä on, mutta naapurisopua tällainen paska ei edesauta lainkaan. Julkesi äijä vielä laitetta palauttaessaan tuoda pullon jotain kyykkyviiniä kiitokseksi. Runkkari kuvittelee, että minä syövyttäisin sisuksiani jollain kympin parin etikalla. 
Ruohonleikkuri oli tietenkin revitetty täysin paskaksi: Käynnistysnaru oli puoliksi poikki ja terät ihan yhtä tylsät, kuin tämän älykääpiön leikkurivarkaan järjenjuoksukin.
Luulisi, että kyseinen jätkä tietäisi jo entuudestaan, ettei moinen teko jää rankaisematta. 
Otin tältä debiililtä pullon vastaan ystävällisesti hymyillen ja samalla survoin sen mielessäni äijän lihavan perseen todennäköisesti väljäksi rassattuun anneliin. Siinä naapurisopua hieroessaan tämä herra tuli maininneeksi ostaneensa huvilan jostain järvisuomesta ja silloin minulla iski mielessä kipinää. Hyppäsin jo samana iltana Maseratin rattiin ja suuntasin kohti tätä pientä turvesuon poukamaa jota kulottajahomo järveksi kutsui. 

Matka mulkun mökille taittui varsin mukavissa merkeissä, leppeä tuulenvire puhalsi naamalleni ja radiosta raikasi mielimusiikkini. Hetken aikaa kiukkuni alkoi jo laantua, mutta onneksi osasin kaivaa mieleni syövereistä sen vaihteen vetämään, jonka opin jo pienenä poikana: "Sääli on jumalauta sairautta ja vääryydet tulee aina maksaa takaisin korkojen kera" 
Hetki hetkeltä huomasin olevani enemmän ja enemmän täynnä pyhää vihaa ja raivoa. Perkele, tästä se saatanan limanuljaska ei todellakaan tule pääsemään, kuin koira veräjästä.

Uskon aivojeni sauhunneen miettiessäni mitä mielikuvituksekkaimpia kostosuunnitelmia, kun eteeni osui kuin lahjana taivaalta erään tuntemani duunarin loka-auto. Ehkä tällä oman elämänsä imukärsämiehellä olisi jotain hyviä juttuja kerrottavanaan, joista minä voisin sitten ammentaa jotain omiin tarpeisiini. Pyysin numerotiedustelua yhdistämään äijälle ja sovittiin treffit läheiselle huoltoasemalla. No ensitöikseen äijä kertoi autonsa olevan tulvillaan sitä itseään ja valitteli jätemaksujen suuruuksia, jätti minut tilaamaan kahvia ja painui huoltoaseman vessaan paskalle. Vittu mitä tosielämän ironiaa. Siinä sain kuitenki sitten mahtavan idean joka luonnollisesti hyödytti myös tätä persaukista äijää. Minähän keksin miten paskasta pääsee eroon ja ihan ilman kustannuksia. 

Painelin kaverini loka-autolle ja hyppäsin puikkoihin. Kaahasin, kuin heikkopäinen pitkin mutkittelevia pikkuteitä ja lopulta olin perillä Kulottajahomon hulppealla huvilalla. Täytyy sanoa, että kerrankin se hintti osasi tehdä vaikutuksen, sillä kaverin kesäpaikka oli todellakin upeaa katsottavaa. 

Hetken maisemoita ihailtuani peruutin paskasäiliöni hänen porakaivonsa viereen ja vedin paskaletkun kohtaan, jossa kaivon putket häviävät kallion uumeniin. Siitä sitten vaan pumppu pyörimään ja jöötiliejua kohti kallion sisintä. Onhan tämä toki ikävää muille paikallisille, sillä tämä temppu saattoi saastuttaa pohjaveden hiukan laajemmaltakin alueelta, mutta kiittäkööt kulottajahomoa. Kuka käski varastaa ruohonleikkurini? Hetken lietettä laskettuani päätin kuitenkin lopettaa ja käyttää loput jätteestä huvilan sisustamiseen. Murtomieshän minä en ole, joten ainoa tapa toteuttaa suunnitelma oli raahata tämä paskalta haiseva ja helvetin raskas letku tikkaita pitkin rakennuksen katolle. Onneksi en ole mikään heikkorakenteinen homopoika, joten muutaman hikikarpalo myöhemmin letku oli katolla ja aloin laskea tätä saastetta savupiipusta ylimielisen naapurini uuteen ylpeydenaiheeseen. Melkein sain erektion ajatuksesta, että parin viikon päästä tämä julkea mulkku tuo sukunsa paikalle viettämään juhannusta. 

Paska-auton pumppu huusi kuolemaa ja eläimellisen paskanhajun leijaillessa ilmassa menin katselemaan homppelin ikkunasta sisälle. Näky hiveli kauniita silmiäni: Paskaa tulvi piipusta takkaan ja levisi sitä kautta koko mökiin. Tasainen loti loti-ääni säesti tätä upeaa näkyä. Tunsin pitkästä aikaa sellaista voitonriemua, jollaista en ole kokenut liki pariinkymmeneen vuoteen poltettuani erään suurisuisen snobin purjeveneen Norjassa. 
Paska tärveli koko mökin sanoinkuvaamattoman hirveään kuntoon, parketti lainehti paskan, kusen ja vessapaperin alla ja käytetyt kondomit lilluivat kirsikkanan kakun päällä. Saatanan äijä! Tulepa jatkossakin lainaamaan tavaroita omin lupinesi.

Lopulta iloni lopahti, kun pumppu parahti viimeisen kerran ja säiliö tuli tyhjäksi. Olisihan tätä toimitusta jatkanut vielä tovin jos toisenkin, mutta, kuten sanonnassakin sanotaan: "kaikki hyvä loppuu aikanaan"
Hyppäsin kuorma-auton ohjaimiin, kytkin vaihteen ykköselle ja polkaisin kaasun lattiaan. Samalla, kun auto syöksähti eteenpäin, minä hyppäsin autosta ulos ja annoin tämän ripulilingon lähteä viimeiselle matkalleen. Auto hyppi holtittomasti rantakalliolta äijän ponttoonilaiturille, joka tietenkin keikahti nurin liian raskaan taakkansa alla. Auto kaatui rantaveteen kumoon jättäen laiturin typerän näköisesti kyljelleen pystyyn.

Meinasin juuri lähteä paikalta pois, kun siniset miehet saapuivat maijoineen paikalle. He eivät ymmärtäneet, sitä, että minä vain koulutin todellista rikollista tavalla, joka jäisi taatusti hänen mileensä. Oma rikokseni on vakavimmillaankin pieni rike, sillä kaverini paskalta haiseva ruostekasa oli muutenkin jo tiensä päässä. 
Näinhän se aina menee, että poliisi on duunarina toisen samanlaisen puolella ja he liittoutuvat aina meitä parempiosaisia vastaan.