lauantai 12. kesäkuuta 2021

Huh hellettä!

 Helle on piiskannut paholaisruoskallaan myös tätä kolkkaa Suomineidon kurvikkaasta vartalosta, jossa minä asun. 
Päätin siis lähteä uimarannalle helpottamaan lämmön aiheuttamaa tuskaani ja suuntasin Porcheni keulan kohti merenrantaa. 
Asun hyvin lähellä merta, joten autoilua kertyy tällaisella reissulla ruuhkista riippuen vajaat viisitoista minuuttia.

Päästyäni hiekkarannalle, päätin hetken mielijohteesta kiivetä rantavahdin vastavalmistuneeseen torniin. Ison maailman kotkotukset ovat selkeästi rantautuneet meillekin, sillä omassa nuoruudessani ihmisiä, jotka olisivat edes ehdottaneet mokoman hökkelin rakentamista olisi pidetty homoseksuaaleina tai muulla tavoin jälkeenjääneinä.

Kiivettyäni torniin, huomasin, että sieltä oli mitä loistavimmat näkymät rannalle. Minua ei suoranaisesti juurikaan kiinnosta jos joku porsas uppoaisi rantaveteen, sillä se tekisi vain hyvää paikallisille rapu -ja kalakannoille, kun läskin kroppa muuttuisi hyötykäyttöön ja mereneliöt saisivat ruokaa. Sinne vain hukkumaan jos kerran mieli tekee.
Minä puhun nyt siis ihan erilaisista näköaloista: Esimerkiksi suoraan tornin alapuolella killuivat niin täydelliset pakarat, etten ole eläessäni moisia nähnyt. Huomasin miten instrumenttini nytkähteli pikkuhiljaa työkuntoon ja en kerta kaikkiaan vain saanut katsettani irti näistä bikineillä hädin tuskin verhotuista ruskettuneista perseen poskista..
Paineet kasvoivat ja katselin vaivihkaa ympärilleni. Ketään ei näkynyt missään, joten tempasin fagottini esiin ja aloin soittaa sellaista aariaa, että se sylkäisi kiisselit ilmoille melkein sinfoniani alkusointujen aikaan.

Ikäväkseni huomasin, että latinkini oli lähtenyt vähän turhankin suuressa kaaressa ja päätyivät suoraan pahaa-aavistamattoman auringonpalvojan selkään. Nainen hätkähti ja nousi pystyyn sellaisella vauhdilla, että sain hädin tuskin vedettyä housuni takaisin ylös.
-Mitä helvettiä? Huudahti herkkupala alapuoleltani

-Täällä rantavahti, mikä hätänä? Kysyin niin rentona, kuin suinkin osasin.

-Sain päälleni jotain hyvin epäilyttävää limaa. Vaikuttaa ihan spermalta. Nainen totesi järkyttyneenä ja osin jopa tuohtuneena.

-Ymmärrän närkästyksesi, mutta luultavasti kyse on ihan jostain muusta. Osoitin taivaalla lentäviä lokkeja ja totesin: - Nuo perkeleen lokit ovat ihan hirveitä näin pesintäaikana. Olen ollut kaupunkiin yhteydessä niiden aiheuttaman pommituksen tiimoilta ja jonkun pitäisi tulla lähipäivinä hieman harventamaan niiden kantaa. Et ole ensimmäinen, joka on saanut niiltä osumaa. Totesin vakavalla naamalla.

Nainen tuntui nielevän syötin ja lähti mereen huuhtelemaan itseään. Minä puolestani tempaisin palomieheni uudestaan esiin ja pyyhin sen rantavahdin unohtamaan takkiin ja kiipesin muina miehinä alas kopista.

Pahoittelin naiselle tapausta ja kerroin vuoroni loppuvan. Käskin hänen kääntyä iltavuoron rantavahdin puoleen, mikäli jokin asia jäi edelleen vaivaamaan hänen mieltään.

Tässä kohtaa ajattelin, että on parasta suunnata Porcheni keula takaisin kotia kohden. Ehkäpä viileä suihku auttaa tukaluuteen ihan yhtä hyvin, kuin merivesikin..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti