Paska haisee ja asentajat kusettavat!

 Mulla on ollut jotain omituisia vatsaoireita viime aikoina, joten hakeuduin ongelmieni kanssa lääkärin vastaanotolle. Lääkäri teki tutkimuksia ja määräsi minut verikokeisiin ja halusi vielä ulostenäytteenkin.
Lääkärini oli varsin pervon näköinen tuhti tantta, mutta mielestäni on varsin irvokasta, että hän haluaa impata potilaidensa paskaa työpäiviensä ratoksi.
Minä olen varsin suvaitsevainen ja avarakatseinen ihminen, mutta nämä tällaiset pissa- ja kakkaleikit eivät vain koskaan ole mahtuneet päähäni..
Tiedä vaikka sotkisi näytteeni vanukkaansa joukkoon ja pistelisi naamaansa suurella intohimolla.
Keski-ikäiset lihavat naiset ovat aina tuntuneet mielestäni seksuaalisesti kieroutuneilta, mutta liika on liikaa.
Yritin sanoa hänelle, etten todellakaan aio paskantaa mihinkään purkkiin, mutta hän oli ehdoton, näyte on annettava..
Lähdin siis raivoissani purkkeineni kotiin...

Seuraavana päivänä olin sitten päkistänyt sen paskanäytepurkin täyteen ja kieränyt tämän pervottaren kostuttajaan kannen päälle ja sujauttanut takkini taskuun. Olin juuri lähdössä viemään tätä haisevaa yllätystä lääkäriin, kun törmäsin eteisessä vaimoni tilaamaan ilmalämpöpumpun asentajaan.
"Jaahas, täällä onkin kaikki kunnossa, näytän sinulle pari pientä juttua vielä ja sitten oma työni täällä onkin tehty."
Mistäköhän näitä tyyppejä oikein sikiää? Tälläkin rasvanahkaisella homoviiksisellä mulkosilmäisellä pikkukääpiöllä oli niin lipevä ilme naamallaan, että hän suunnitteli taatusti huijaavansa minua tavalla tai toisella.
Kyllä nämä tällaiset Napoleon kompleksista kärsivät pikkumiehet tiedetään..

"Mitäköhän tämä lysti sitten oikein maksaa?", Kysyin melko ärtyneenä.
"Otitte varsin hyvään aikaan tämän järjestelmän, meillä on varsin kilpailukykyinen tarjous loppukuun ajan, vain 745 euroa töineen päivineen."
"745 euroa!", huusin raivoisssani... 
"Jos sä kääpiö kuvittelet kusettavasi mua, niin turha toivo. Sä lähdet tästä osoitteesta alta aikayksikön noine naurettavine homonkaatoviiksinesi."
"Mitä ihmettä? Tämähän on todella hyvä tarjous. Tässä hinnassa ei ole yhtään ilmaa, maksat juuri laitteiston ja työn arvon mukaisen hinnan." - Äijä sönkötti ja esitti loukkantunutta ja hämmästynyttä, mutta minua tämän kaltainen kesäteatteri ei hämää, ei, oon kyllä ollut niin monessa sopassa mukana, että tämä oli jo loukkaus edes yrittää..
"Vai että työn arvon mukaan? Kuulehan nyt saatanan paskaperse: Me teemme nyt niin, että sä revit kaikki noi sun ylihinnoitellut paskavehkeesi pois seinästä ja peität jokaisen ruuvinreiän ja poraamasi reijät seinistä myös. Jos löydän yhdenkin jäljen sun jäljiltäsi, mitä täällä ei ennen ollut niin ei kuule ukko hyvät heilu."
"Voin kyllä purkaa kaiken, mutta siitäkin tulee lasku perässä ja joudut myös maksamaan näistä asennetusista laitteista osan, sillä en voi myydä niitä enää käyttämättöminä.
Tässäkin tapauksessa veloitan työn arvon mukaan myös minun hommistani."
"Vai että työn arvon mukaan? Mä sulle perkele vielä näytän! Tässä sulla on ennakkoon koko maksu sen työn arvon mukaa."
Sujautin käteni taskuun, sieppasin paskanäytteen ja avasin korkin. Ravistelin koko purkin sisällön tämän pullukan päälle ja raahasin äijän ovesta ulos. Työkalupakki lensi kaaressa äijän perässä pihalle, leviten nurmikolle hirveän kilinän ja kolinan säestämänä..
Asentajan paskiainen yrjösi samaan aikaan ruusupuskilleni.
"Saatanan pökäle! Puutarhurini tulee lähettämään sulle laskun jälkikäteen noista ruusuista. Saat vahingonteostasi oikein kilpailukykyisen laskun, vain 745 euroa. Tai antaa olla, mä pidän noi sun paskavehkeet ja ollaan sujut. Nyt sitten häivyt helvettiin mun tontilta tai soitan poliisille ja kerron, että joku riehuu pihallani yrjöilemässä ja levittämässä ulostetta."

Puoli tuntia myöhemmin ovellani oli poliisi joka halusi lisätietoja tapahtuneista. Lääkäriajankin missasin, joten aika paska päivä moneltakin osin..

Kaljujen miesten itsetunto-ongelmat

Olen tullut siihen tulokseen pitkäaikaisten tutkimusteni pohjalta, että kaljuilla ihmisillä on käytännössä aina isoja itsetunto-ongelmia, sillä he ovat poikkeuksetta kovin vähälahjaisia älyn suhteen.
Puhun nyt siis näistä luomukaljuista, joilta tukka tippuu päästä mitä luultavimmin heidän suunnattoman typeryytensä vuoksi.
Lääkärit ja muut "asiantuntijat" voivat toki selitellä tätäkin asiaa luonnollisena osana ihmismiehen kehityskaarta, mutta kyse on jostain ihan muusta, kuin luonnollisesta asiasta.

Jokainen terve ihminen syntyy tähän maailmaan niin, että heillä on ainakin valmius kasvattaa tukkaa päähänsä jos nyt syntymän hetkellä hiusten kasvu ei olekaan vielä alkanut.
Lapsuutensa ajan nämä tulevaisuuden nahkareppanat yrittävät sinnitellä normaalin väestön mukana, käyden kouluja ja ehkä harrastaen terveiden lasten kanssa samoissa harrastuspaikoissa.
Nämä tulevaisuuden marmoripäät uskottelevat jopa itsekin olevansa ns. normaaleja yksilöitä, sillä heillä on usein uskomaton kyky kopioida toisten ihmisten tekemisiä ja sitä kautta huijata ihmisiä ympärillään siitä, ettei mitään ongelmaa olisikaan. Tyhmiä, kun ovat, he uskovat itsekin usein omaan esitykseensä.

Varhaisessa lapsuudessa nämä ymmärtämättömät torvelot kiusaavat koulussa terveitä oppilaita ja sytyttelevät roskiksia ja autokatoksia tuleen, sillä heillä on sisäisesti hyvin paha olla.
Monet kaljut yrittävät näillä toimillaan saada epätoivoisesti jonkinlaista huomiota, sillä heillä ei vain yksinkertaisesti ole minkäänlaista aivokapasiteettia saada sitä huomiota esimerkiksi verbaalisin keinoin tai olemalla hyviä tai lahjakkaita ihan millä tahansa elämän osa-alueella.

Teini-ikään mennessä näillä tulevaisuuden kuulalaakereilla on edessään uudenlaiset haasteet. Koulu käy kokoajan vaikeammaksi ja haastavammaksi ja kaljumme ahdistuu entisestään. Huomiotakaan ei meinaa enää saada, sillä omat ikätoverita alkavat huomata sen, millainen tyhjiö hänen päässään kumisee.
Kaljullamme ei ole siis enää muuta mahdollisuutta, kuin alkaa impata moponsa tankista. Imppaaminen tuo kaljullemme jonkinlaista sisältöä elämään, sillä jopa hänen marginaalisella älykapasiteetillaan pystyy juuri ja juuri näkemään hallusinaatioita. 
Esimerkkimme sankari tuntee vihdoinkin olonsa kotoisaksi, sillä smurffeja ja maahisia jahdatessaan hän kokee vahvaa yhteenkuuluvuutta uusien ystäviensä kanssa.
Seuraavaksi kuvaan astuvat viina ja erilaiset lääkkeet, sitten huumeet, jne, jne..

Mitä vähemmän näillä tulevaisuuden kaljuilla on aivosoluja päässään, sitä nuorempina he alkavat kaljuuntua.
Myönnän nyt pitkin hampain, että kaljutkin ovat jonkinlaisia ihmisolentoja, vaikkei heitä ihan suoranaisesti ihmiseen voikaan verrata. 
Ihmisen elimistö ei vaan yksinkertaisesti kestä loputtomiin sellaista päihteiden ylikuormaa, joita nämä ihmiset itseensä lapioivat.
Aivosolu toisensa jälkeen sammuu ja samaan tahtiin vähenee myös hiusten määrä.
Lopulta aivosoluja ei ole jäljellä enää ollenkaan ja sitä kautta kaikenlainen liike tämän "miehen" päässä on loppunut. Ei ole enää mitään sellaista toimintaa, joka kertoisi hiustupelle, että pitäisi puskea karvaa ylöspäin ja näin kaljumme pyristelyt ovat vääjäämättä loppuneet..

Seuraavassa vaiheessa nämä sankarit alkavat kompensoida tyhmyyttään siten, että he rupeavat vetämään hirveitä määriä ylimääräisiä kaloreita ja pukevat jalkoihinsa esimerkiksi maastokuvioisia housuja ja naistenhakkaajapaitoja..
Korostaakseen tyhmyyttään he kasvattavat valtavan kerroksen läskiä niskaansa ja kävelevät kaikkialla appelsiinit kainaloissa.
Eniten katkeroituneet ihmiset levittävät ison kerroksen venevahaa sen kuulansa päälle ja jurruuttavat kiillotuskonetta antaumuksella sen pinnalla, jotta voivat aiheuttaa kaikenlaisia vaaratilanteita ja metsäpaloja siellä missä vain ikinä kulkevatkaan. 
Tein itsekin heistä blogikirjoituksen muutamia vuosia sitten, joten lisätietoja löytyy aikaisemmista jutuistani.

Tarvitsemmeko me sitten kaljuja ihmisiä yhtään mihinkään? Olisiko jonkinlainen jälkiabortti mahdollinen tässä tilanteessa, jossa maailman väkiluku on jo muutenkin karannut käsistä?

Kaikenlaisista valekajuista, tms. wanna be kajuista en viitsi edes lähteä puhumaan tässä yhteydessä. "Ennen pelotti, nyt on pilotti" -ja sitä rataa.

Hyvää kesää

Juhannus meni ja heinäkuukin on jo pitkällä.
Pidän kyllä lämpimästä kelistä ja siitä miten aurinko suorastaan rakastelee lihaksikasta ja hyvin muodostunutta kroppaani. On hienoa, kun voi kulkea paidatta ja tuntea naisten ihailevat katseet vartalossaan.
Kyllä tätä vartta kelpaa ihaillakin, sillä minussa ei ole gramaaakaan ylimääräistä rasvaa ja salilla on viihdytty. Katselen itsekin itseäni usein kokovartalopeilistä ja olen kyllä huomannut muistuttavani Kreikkalaista veistosta.

No entäs sitten ne kanssaihmiset, joilla ei todellakaan olisi varaa liikkua julkisilla paikoilla samalla tavoin, kuin minä?
Sellaisia helvetin punaisia pönäköitä auringon raiskaamia pulleroita, jotka kaiken muun lisäksi ovat unohtaneet elävänsä sivistysvaltiossa, joissa peseytymismahdollisuudet ovat kaikkien saatavilla.
Hiki haisee ja rasva tirskahtelee jokaisen asekeleen alla. Kuvaan kuuluu usein joku auringon virtyttämä lippalakki ja sandaalit sukkineen.

Kyllä se vain on niin, että kaikkien huulilla ollut koronavirus olisi saanut puolestani harventaa näitä epäihmisiä vähän rankemmallakin kädellä.
Kuka muka haluaa nähdä näitä huonossa ryhdissä käveleviä hieltä löyhkääviä hesemiehiä katukuvassa? 
Onhan siinä toki se hyvä puoli, että erotun itse edukseni liikkuessani missä hyvänsä.

Voi jumalauta! Tänäänkin näin eräällä rannalla sen luokan panomiehen, ettei paremmasta väliä. Päässään hänellä oli nuohoojan lakkia muistuttava musta lippalakki, jonka alta pilkotti rasvainen, ilmeisesti friteerausöljyssä kyllästetty tukka. Naamassaan hän piti korneja heijastavia aurinkolaseja ja hänen leuastaan rehotti ainakin kolme viikkoa kasvanut: "Hyvin menee"-sänki..
Tämä kuusissa kymmenissä käyvä  friteerausöljyn kyllästyttämä möhömahainen sottapytty sössötti, kuin mikäkin hampaaton humanoidi. Humanoidi! Kylllä, juuri tätä sanaa hainkin vaikka tässä pieni ristiriita onkin.
Usein ihmiset tuntuvat etsivän älyllistä elämää planeettamme ulkopuolelta. Tämä jätkä ja älyllinen elämänmuoto eivät nyt vain oikein sovi samaan lauseeseen.
Ehkä tämä pystyyn paskannettu lapamato onkin jonkinlainen valehumanoidi tässä ajassa, jona kaikki valelääkärit ja muut sellaiset henkipatot ovat tulleet tutuiksi.

Voi vittu. naapurin aivokääpiö oli taas antanut koiransa paskantaa minun huolitellulle nurmikolleni. Tämä tällainen ei vain käy päinsä. Minä olen rauhaa rakastava mies, joka viihdyn lähinnä omissa oloissani, mutta kohtalon oikusta olen saanut naapureikseni kaikenlaisia riidanhaluisia öykkäreitä.
Minä, kun en ole mikään Mikki Hiiri, jolle saa tehdä rangaistuksetta asioita. Kyllä, kyllä, kaikella on hintansa ja seurauksensa.

Odottelen mielenkiinnolla sitä hetkeä, kun naapurin turhantärkeä pökkelö tulee takaisin kotiinsa. Hän on ollut viimeiset päivät mökillään ja voin vannoa, että hänen verensä vetää samaan suuntaan takaisin, jahka on tullut ensin käymään kotonaan.
Lahjoin erään sakoauton haisevan kuljettajan tyhjentämään paskakuormansa naapurin savupiipun kautta hänen olohuoneeseensa.
Mahtaa siinä kaveri olla ihmeissään, kun hän näkee 4 kuutiota paskaa lattiallaan kaikenlaisten vessapapereiden koristaessa lietelammikkoa.
Kyllä se vain niin on, että mulle ei vittuilla..
Toivoa sopii, että naapuri oppii pitämään koiransa kurissa, ettei minun tarvitse heittäytyä hänen tasolleen ja lähteä mukaan häen typeriin riitoihinsa.

Juhannustaikaa..

Saatana! Anteeksi karski aloitukseni pitkän hiljaiselon jälkeen. Olen viettänyt laatuaikaa nimeltä mainitsemattomassa Etelä-Amerikkalaisessa vankilassa. Minut lavastettiin karkealla tavalla syylliseksi huumausainerikokseen, jonka kanssa minulla ei tietenkään ollut minkäänlaista tekemistä.

Kaikki alkoi siitä, kun lähdin kaverini Rainon polttareita viettämään. Me ei tietenkään olla mitään likaisia homoseksuaaleja ja se on tietenkin omalta osaltani hyvin selvä, mutta Rainon piti todistella olevansa hetero, joten hän raahasi meidät ilotaloon. (surutalo se kyllä omasta mielestäni oli)
Itselläni ei normaalioloissa ole tietenkään tarve maksaa seksistä, kyllä se niin on, että ennenmmin naiset maksaisivat minulle jos joku ylipäätään maksumieheksi joutuisi. Minulla on vientiä niin paljon, että oveni takana on aina naisia jonoksi asti. Nyt kävi kuitenkin niin, että meskaliinipäissäni suostuin Rainon ideaan. Istuimme hetken katsellen tarjontaa ja Raino lähti nopeasti sarvi tanassa valitsemansa suohirviön matkaan. Edelleen kyseenalaistan herran suuntaumuksen, sillä ainoastaan eläimiinsekaantuja voi kiihottua sellaisesta lehmän, lampaan ja sian risteytyksestä. Kaiken muun lisäksi tämä epänainen oli niin lihava, etten yhtään ihmettele Rainon tarvetta poiketa paikallisessa "Mätänetissä" ostamassa liuotinta käsiensä pesuun, ei se rasva vähemmällä irtoa. Jos olisin itse havantunut moiseen möykkyyn sekaantumisesta, haluaisin itselleni vähintään uuden kullin. 
Valitsin pitkään ja hartaasti kunnes jostain eteeni lipui paikan lippulaiva. Tämä pitkäsäärinen rotunainen oli aivan eri luokkaa, kuin kotona ristipistoja värkkäävä navettapiikaa muistuttava vaimoni, joka toki avioituessa oli hänkin varsin menevä pakkaus. 

Rainon työstäessä mursuaan aloin minä riisua omaa herkkupaalani, mutta varsin kipeäksi koitunut erektioni laski alta aikayksikön, kun tämän abominaation alushousuista löytyikin kivekset. 
Mainitsin pelkät kivekset, sillä ne olivat valehtelematta karttapallon kokoiset ja siellä poimujen joukossa oli sen luokan tuppikulli, että tämä kaveri olisi jäänyt luokalleen meidän maamme neuvolassa.
Asiasta ehkä hivenen järkyttyneenä sain pienimuotoisen raivokohtauksen ja sivalsin kaveria nyyteille sellaisella kierrepotkulla, että tämän ladyboyn pään sisällä planeetat hakivat uusia kiertoratojaan.
Jumalauta! Minua loukattiin verisesti. Eniten tässä jupakassa järkytti se, että tämä kiveskeisari oli kasseineen päivineen enemmän nainen, kuin vaimoni.

Seuraava muistikuvani onkin siitä, kun keräsin itseäni ja vaatteitani öisiltä kaduilta. Oikeus on voittanut taas! Minua huijattiin ja silti minut heitettiin kadulle ja tämä kiveslady sai jatkaa omaa liiketoimintaansa, kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Kokemastani sisuuntuneena sieppasin kadun varresta liikennemerkin ja lähdin siihen samaiseen surutaloon hakemaan oman käden oikeutta.

Saavuin paikalle ja pistin "odotushuoneen" uuteen uskoon. Hetken heiluttuani paikallinen poliisi saapui paikalle ja raahasi minut suoraan poliisiautoon. Poliisia ei kiinnostanut kuulla, mitä olin kokenut vaan sain laitoksella ensimmäiseksi kumihanskan anneliini. Yllätys, yllätys he löysivät viemäristäni kondomin, joka oli täynnä kokkelia. Sanomattakin on selvää, että poliisi oli vetänyt kyseisen nyssäkän omasta perseestään ja lavasti minut syylliseksi, suojellakseen omaa virkistäytymispaikkaansa.
Selväähän on, että tällaiset laitokset ovat paikallisen virkavallan suojeluksessa, sillä heidän omat vaimonsa ovat vielä karmivampia karvaisia ämmiä, kuin oma vaimoni.

Erinäisten muodollisuuksien jälkeen minut todettiin syylliseksi ja jouduin lusimaan paikalliseen rotankoloa muistuttavaan homeiseen loukkoon. Vittu, en ole ikinä nähnyt samanlaista kokoelmaa tolloja, kuin niiden muurien sisäpuolelle oli kerätty. 
Ajattelin, että tällaisessa korruption kehdossa kaikesta selviää rahasta ja erinäisten käänteiden kautta Raino toimitti vartioille kivan ruskean kirjekuoren, jossa oli sisällä viikon tuloni, eli käytännössä tämän paskasakin elinikäinen yhteenlaskettu palkka (125 000 euroa) 
Vartija otti rahat hymysuin vastaan ja kertoi viettävänsä seuraavan vuoden jupakan ilotalossa.

Muutaman vuoden lusittuani joku suomalainen läski aktivistihuora ilmaantui paikalle selittämään minulle, miten hän aikoo pelastaa minut. Huomasin tilanteeni koittaneen ja annoin tämän rumiluksen imeä sykkivääni palkaksi avusta.
Tämä sirkuslehmä onnistui, kuin onnistuikin puhumaan paskaansa jollekin munattomalle virkamies rotalle ja lyhyestä virsi kaunis, nyt olen Suomessa.

Pari viikkoa olen saanut viettää kotonani ja alan taas kaipaamaan takaisin vankilaan. Mikään ei  voi olla karmeampi kohtao, kuin elää saman katon alla pitsiä nypläävän herahtaneen lehmätär-vaimoni kanssa.
Karmeinta kaikessa on kai se, että vaimoni on hieronut jonkinlaisen naapurisovun aikaan kaikkien noiden idioottien kanssa, jotka myrkyttävät olemassaolollaan tämän meidän hienon naapuruston ilmapiiriä.

Jahka tunnekuohuni hieman laantuu, tulen kirjoittamaan vähän yksityiskohtaisemmin vankilavuosistani. Nyt on kuitenkin aika ruveta ryyppäämään juhannusta ja kipata peräkärryllinen sianlantaa kulottajahomon terassille.