Jalkapalloilevien naisten vaikutus heikomman aineksen miehiin.

 Olen kertakaikkiaan sitä mieltä, että naisilta pitäisi poistaa oikeus harrastaa jalkapalloa. Naisjalkapallon suurin ongelma on se, että lajin pariin päätyvät naiset ovat järjestäen elämän päähän potkimia surkimuksia. 
Ongelmat alkavat yleensä jo kouluiässä, jolloin nämä elämän runtelemat naisenalut haluavat todistella olevansa jotain ja päätyvät miesten harrastuksen pariin. En toki väitä, että miesjalkapalloilijatkaan olisivat mitään miehisyyden ruumiillistumia, päin vastoin: Homojahan he ovat jokainen, mutta nämä niin kutsutut naisenalut, he ovat oma lukunsa. Otetaan esimerkkinä vaikka kahdeksanvuotias tyttö, joka on palavasti rakastunut johonki ikäiseensä tai muutamaa vuotta vanhempaan jalkapalloilija homopoikaan. Tyttö vuodattaa sydänverensä paperille ja ojentaa tuotoksen sitten pojalle. Poika, joka jo siinä vaiheessa on tunnustanut oman neitimäisyytensä ja homoutensa antaa tytölle pakit ja jättää tyttöön pysyvän jäljen. Tästä suivaantuneena tyttö lupaa unohtaa vastakkaisen sukupuolen kokonaan ja onnistuukin siinä, koska tämä seksuaalivähemmistöjen lahja maailmalle, eli jalkapallo antaa hänelle uutta ajateltavaa. Siinä tyttö tekee elämänsä virheen, sillä tunnettu tosiasia on, että nämä junnujen valmentajat ovat aina lähtökohtaisesti pedofiileja.
Herkässä iässä oleva naisenalku on saanut taas elämältä paskaa niskaansa pakkien muodossa ja seuraavaksi häntä ahdisteleekin joku korkeapainerasvakyllästetty pienimunainen läskisakki jalkapallokentän viereisessä pukukopissa. Taas tulee tytölle kuraa niskaan ja tyttö huomaa vähä vähältä vihaavansa kaltaisiani kunnon miehiä enemmän ja enemmän. En nyt toki halua antaa sellaista kuvaa, että olisin itse kiinnostunut keskenkäyneestä viinistä, mutta jos home iskee viiniin käyntivaiheessa niin hän on täysin tärveltynyt myös siinä iässä, jolloin viinin pitäisi olla parhaimmillaan. Ymmärtänette ontuvan vertaukseni, mutta Amsterdamin vaikutukset tekevät sujuvasta kirjoittamisesta haasteellisempaa, kuin tavallisesti.
Jalkapallo on siis hyvin turmiollinen harrastus ja jonkinlainen homoseksuaalitehdas. Jalkapallon pariin hakeutuvat miehet ovat toki ymmärtäneet homoutensa jo pienestä pitäen, mutta valitettavasti nämä heikkoitsetuntoiset tytöt eivät kestä idoliensa kieroonkasvaneisuutta ja vaipuvat epätoivoon.
Toki homomiehillä on oikeus juosta kentällä sen kiveksenkorvikkeen perässä mulkku etukenossa, mutta naisilta pitäisi moinen harrastus kieltää.
Tällainen systemaattinen lesbotehdas ei palvele kenenkään etua. Moni täysin pelastettavissa oleva nuori kaunotar olisi ollut täysin rakastettavissa oikealle polulle, mutta tämä kieroutunut harrastus turmelee hänet lopuksi iäkseen. Jalkapallo on kova hinta siitä, ettei kyseiset naiset voi saada koskaan omia lapsia, sillä yhdyntä miehen kanssa on heidän mielestään täysin mahdoton idea. 
Kyllä se on niin, että vaikka otettaisiin käyttöön maailman tarkin mikroskooppi niin jalkapallokentiltä ei löydy yhtään heteroseksuaalia. Se on kovin surullinen fakta.

Entä sitten ne heikomman aineksen miehet? Hehän pääsääntöisesti ovat myös penkkiurheilijoita. Siellä keskikaljapäissään muniaan raapien nämä evoluution harha-askeleet sitten katselevat televisiosta jalkapalloa. Koska homous heissäkin on piilevänä läsnä he alkavat katsella mimmiliigaa. Siellä he sitten keskenään vertailevat näiden lesbojen ulkoisia habituksia ja yrittävät luoda ystävilleen kuvaa siitä, että mela kyllä sykkii vastakkaiselle sukupuolelle. No, kuten jo aiemmin totesimme, nämä lesbiaanit eivät miehille lämpeä, joten heterouttaan todistaakseen äityvät nämä penkkiurheilijat lopulta seksuaalirikkollisuuden synkkään maailmaan. He joko raiskaavat tai sitten heistä tulee juurikin näitä pedarivalmentajia.

Lähennellessään naisia kapakassa heidän poikaystävänsä tai aviomiehensä suuttuvat ja sen seurauksena käsirysy on usein väistämätön. Yleensä tämä jalkapalloa seuraava surkimus saa päähänsä ja se kunnollinen naisensa kanssa iltaa istuva mies päätyy lopulta poliisin pahnoille yötään viettämään, vaikka on lopulta ainoastaan ritarillisesti suojellut naistaan tällaisen jalkapallohintin lähentelyiltä.
Naisten jalkapalloharrastus on siis ilmiselvästi tie turmioon ja se pitäisi kieltää lailla. Onko se muka oikein, että naiset kääntyvät heikon itsetuntonsa seurauksesta lesboiksi, aiheuttavat harrastuksellaan väkivaltaa ja seksuaalirikoksia?
Joissain harvinaisessa tapauksessa joku hyvin syvällä kaapissa majaileva ihminen saattaa esittää lämpeävänsä tällaisen heikomman aineksen miehen iskuyrityksille ja saada jopa lapsia hänen kanssan. Mikä sitten on heidän lapsensa kohtalo? Voin sanoa lähes sata prosenttisella varmuudella, että heidän jälkeläisensä päätyvät samaisen harrastuksen pariin ja taas maailman seksuaalirikostilastot sen kuin kasvavat.

Oma lukunsa ovat jalkapallohuligaanit. Kaappihomoja koko sakki, muutamaa julkihomoa lukuunottamatta. Mellakat johtuvat täysin siitä, että nämä kaapissa kytevät reppanat eivät tiedä miten lähestyä toista homomiestä. Jalkapallon nimissä tehdyt väkivaltaisuudet ovat oiva keino päästä toista miestä lähelle. Tappelun nujakassa voi hyvin vaivihkaa masturboida kanssa tappelijaa. Mitä onkaan parin mavashi gerin vastaanotto perille, kun saa lypsää taistelun tuksinassa vastapuolen kermat käsilleen?