Heräsin tänään aamulla Vaasassa jostain halvasta motellista. Minulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa siitä, miten olin joutunut lähes 400 kilometrin päähän kodistani. Lähdimme eilen illalla Nallin kanssa kaupungille ja viimeiset muistikuvani illasta ovat niiltä ajoilta, kun joimme Nallin kanssa Laphroaigia kilpaa.
Vietimme iltaa muutaman nuoren tyttön kanssa ja juhlimme ilmeisesti myös jonkun tytön 18-vuotis syntymäpäiviä. Omaan kainalooni olin korjannut kuljeksimasta parikymppisen Tiinan.
Filmi katkeaa tässä vaiheessa iltaa ihan täysin ja palaan kirjaimellisesti alastomana todellisuuteen Vaasassa samaisen nuoren neitokaisen vierestä.
Herätys oli kyllä mieluinen, sillä muistan vielä vähän liiankin hyvin, kun löysin itseni eräänä aamuna sellaisen ämpäriruman 150 kiloisen keijukaisen vierestä. Se morkkis, ei ole hellittänyt vieläkään kokonaan. Sänky oli silloin, kuin henkirikoksen jäljiltä, sillä tottakai tällä lehmällä oli ollut kaiken muun lisäksi vielä kuukautisetkin. Löysin silloin kuivunutta verta naamastanikin. Olisin maksanut vaikka miljoonan uudesta naamasta, kullista ja muistinmenetyksestä. Tällä kertaa oli ollut onni myötä ja herätys oudossa paikassa oli todella mukava.
Tiina valotti minulle edellisen yön tapahtumia ja kuulin, että Nalli oli lähtenyt seurueen toisen tytön matkaan ja me olimme päätyneet Vaasaan jonkun sikäläisen bändin mukana. Minulla ei ole moisesta hatarintakaan mielikuvaa, mutta olin kuulemma mennyt illalla Tiinan kanssa ihan kihloihin asti. Olin kertonut Tiinalle olevani naimisissa ja väittänyt avioeron olevan jo vireillä. Olin taas tapani mukaan korviani myöden lirissä. Koko kihlausjuttu tuli minulle täysin puun takaa ja ihmettelen kovasti, että mitä tuollainen nuori tyttönen näkee tällaisessa 20 vuotta vanhemmassa äijässä? Olenhan minä toki ihan komea mies vaikka itse sen sanonkin, mutta tämä kihlajuttu on vähintäänkin typerä idea monestakin syystä. Olen ollut vaimoni kanssa naimisissa jo lähes 16 vuotta ja tarkoitus on jatkossakin pysyä hänen kanssaan naimisissa.
Tyttö voisi olla ikänsä puolesta ennemmin oma tyttäreni, kuin rakastajatar. Se, että haluan välillä leikkiä sängyssä uuden lelun kanssa ei tarkoita sitä, että haluaisin luopua kokonaan tutusta ja turvallisesta vaimostani.
Tiina tuntui olevan täysin tosissaan suhteemme ja hänestä oli tietenkin päästävä eroon ja äkkiä. Hätäpäissäni sanoin hänelle, että minun pitää lähteä kotiin hoitamaan näitä eroasioita. Annoin "puhelinnumeroni" tytölle ja pyysin ottamaan parin päivän päästä yhteyttä. Ainut numero, jonka pystyin antamaan hänelle ulkomuistista oli erään melontapaikan omistajan numero. Mahtaa äijä olla ihmeissään jos tämä nuori herkkuperse ottaa häneen yhteyttä ja puhuu kihlautumisesta, seksistä tms. Likainen temppuhan tämä tietenkin oli, mutta en keksinyt äkkiseltään muutakaan. Haluaisin tietenkin tapailla häntä uudelleenkin, mutta vaimoni on ollut viimeaikoina kovin epäluuloinen.
Parempi siis jättää tulella leikkimiset sikseen ja keskittyä jatkossakin satunnaisiin kaatoihin, joista hankkiutua eroon myöhemmin.
Lähdin motellilta rautatieasemalle ja kaivoin puhelimeni esiin. 12 puhelua vaimoltani ja pari Nallilta. Olin saanut Nallilta myös tekstiviestin, jossa hän kertoi, miten vaimoni on kuulemma lievästi sanoen raivoissan. Eipä siinä auttanut, kuin ruveta keksimään selitystä siihen, että missä olin ollut. Keksi siinä sitten selitystä, kun et sitä itsekään tiedä. Hetken ankaran pohdinnan jälkeen keksin joutuneeni kapakkatappeluun ja viettäneeni yön putkassa. Toivoin vaimoni uskovan selityksen, sillä kiivaan luonteeni takia näin on tapahtunut pari kertaa ihan oikeastikin.
Junassa huomasin miettiväni Tiinaa ja hänen upeaa kroppaansa. Olisi pitänyt panna häntä vielä kerran ennen lähtöä, mutta kaikki nämä kihlajaiset ja avioerot saivat minut häkeltymään sen verran paljon, että minun oli yksinkertaisesti päästävä äkkiä pois tilanteesta. Lähteminen tuntui hyvältä idealta, mutta jälkeenpäin homma kaduttaa aika rankasti. Olimme nussineet Tiinan mukaan parikin kertaa yöllä, mutta moisesta minulla ei ole hämärintäkään muistikuvaa. Olisi siis ollut vähintäänkin kohtuullista naida vielä kerran aamulla, että itsellenikin olisi jäänyt hänestä joku mukava muisto. Toivottavasti olimme käyttäneet yöllä ehkäisyä tai sitten saattaa venevajan äijällä olla aika tukalat tilanteet edessään.
Junan saavuttua kotikaupunkiini, tilasin asemalta itselleni taksin. Kuskina oli joku hintelä ja hintahtava kaljupää.
Sain siis olla koko ajan varuillani, ettei aurinko paista hänen kupoliinsa ja sytytä minun uutta Carl Gross-pikkutakkiani tuleen. Kaikista kaupungin taksikuskeista sain kaljun kuljettajan. Olisin tilannut toisen taksin itselleni jos tämä kuljettaja olisi ollut kaljuutensa lisäksi myös ylipainoinen.
Taksi jätti minut pihatiemme päähän ja huomasin ilokseni, että Pena ja Leena olivat lähteneet helvettiin sen romuttamokelpoisen paskansa kanssa. Ei onneksi tarvinnut törmätä enää heihin, puhumattakaan siitä perkeleen ärsyttävästä Morista, jolta taitan vielä jonain päivänä niskat nurin.
Menin ulko-ovesta sisään ja kompastuin johonkin. Hetken keräiltyäni itseäni lattialta huomasin, että eteisen lattialle oli ilmestynyt ihan helvetin ruma saapasrenki. Mistäköhän helvetistä sekin kammotus oli löytänyt tiensä meidän eteiseemme.
Otin saapasrengen käteeni ja olin juuri heittämässä sitä ovesta pihalle, kuin tulta ja tappuraa oleva vaimoni saapui paikalle tivaamaan, että missä olin ollut. Kerroin hänelle, että hän ei varmasti tule pitämään asiasta, mutta olin viettänyt yöni putkassa. Selitin istuneeni ravintolassa ja nähnyt, miten joku vanha irstas äijä oli kopeloinut hädin tuskin täysi-ikäisiä tyttöjä. Sanoin vaimolleni, etten yksinkertaisesti vaan voi sietää moista käytöstä ja olin melkeinpä pakotettu menemään tyttöjen avuksi. Sepitin miten tilanne oli riistäytynyt käsistä ja eskaloitunut käsirysyksi.
Vaimooni upposi ihan täysin se, miten olimme lähteneet raudoissa molemmat putkaan. Olin kuulemma toiminut jopa sankarillisesti ja hän kertoi pusun tehostamana olevansa minusta oikein ylpeä. Helvetti, että naiset osaavat välillä olla sinisilmäisiä, mutta parempi niin. Puhuin itseni sujuvasti kuiville ja ainut asia joka vaimoani jäi hiertämään oli se, että olin lähtenyt pois kotoa ja jättänyt vieraat yksin hänen kanssaan. Minäkö ne mulkerot meille sitten olin tilannut?
Oli pakko saada vielä selvyys siihen saapasrengen hirvityksenkin. Pentti ja Leena olivat kuulemma tuoneet sen meille lahjaksi, mutta olivat tullessan unohtaneet antaa sen. Pena oli kertonut, miten Leenan on vaikea saada kenkiä jalastaan pois, joten he päättivät antaa meille moisen rumiluksen, jotta Leenalla olisi jatkossa helpompaa. Jumalauta!! vain todellinen moukka voi tuoda lahjan itselleen. Sekin helvetin hylahirviö voisi lähteä lenkille muutaman kerran viikossa, niin ei paljon tarvitsisi kantaa tuollaisia paskalahjoja ihmisten eteisiä raiskaamaan. Nyt lähden lämmittämään saunaa ja eräs saapasrenki palaa tuhkaksi heti ensimmäisen pesällisen joukossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti