maanantai 8. huhtikuuta 2013

Häirikkönaapurin ojentamista + peräänajo

   Aamuherätys oli taas ikimuistoinen, sillä heräsin kahdeksalta siihen, että naapurin hampaaton alkoholistiukko oli keksinyt vetää moottorisahan käyntiin ja lähteä jumalauta metsätöihin. Minulla oli tänään ainoastaan yksi työpalaveri kello 10:30 ja loppupäivä mukavasti vapaata. Oli kovin yllättävää, että juuri tällaisena vapaa-aamunani se vetelä spurgu oli saanut juoppohulluskohtauksen ja huudatti sitä saatanan sahaansa heti aamutuimaan. Kyseinen naapuri ei  ole jo aimmin mainittu kulottajahomo, vaan tämä apina asuu tonttimme länsipuolella.

   Aamukahvit menivät sujuvasti moottorisahan meteliä kuunnellessa, eikä taloussanomien lukeminenkaan ollut kyseisestä syystä mikään varsinainen nautinto. Kuuntelin häiriköintiä aikani, kunnes kamelin selkä vihdoin katkesi. Oli siis aika näyttää naapurille, että minäkin osaan meteliä tuottaa ja hain autotallista vanhan uskollisen betonimyllyni. Raahasin myllyn aivan tontin rajalle, heitin rumpuun vanhat kiuaskivet, tiiliskiviä ja jokusen isomman luonnonkiven ja pistin myllyn pyörimään. Myllystä lähtenyt meteli oli suorastaan korvia raastava ja uskon sen kuuluneen useampien kilometrien päähän. Näkipä naapuri ainakin kenen aamurauhaa tuli häirittyä.

    Kymmenen jälkeen lähdin hoitamaan päivän työvelvotteita ja jätin sen helvetinkoneen mylläämään tontin reunaan. Huomasin, että naapurin saha oli hiljentynyt ja pihapiirissä oli tätä kivimyllyä lukuunottamatta hyvinkin seesteistä ja rauhallista. Nyt oli siis minun vuoroni nauraa. Mahtoi naapuria vituttaa, mutta sodassa ja rakkaudessa, jne..

   Palaverissa tapasin niitä tyypillisiä  vahanaamaisia läskejä kaljupäitä, joita noissa kuivissa istunnoissa nyt tuppaa yleensäkin näkemään. Ainut positiivinen näky oli firman markkinoinnista vastaava näppärän näköinen tiukkapipo. En tiedä mistä tämän naisen jatkuva kireys johtuu, mutta oman näkemykseni mukaan kyse on selkeästi seksin puutteesta. Jonkun pitäisi panna häntä oikein kunnolla, ehkäpä hän siitä tokenisi. Voisin itse suorittaa tämän eheytystoimenpiteen oikein mielelläni. Tarkemmin ajatellen voisinkin ottaa tehtäväkseni kellistää tämän kauniin punapään seuraavan kuukauden kuluessa. Vaikken yleensä voikaan sietää punapäitä, on tässä naisessa jotain käsittämätöntä vetovoimaa. Markkinointipäällikkömme ei siis ole mikään tyypillinen pisamanaamainen pottunokka, kuten punapäät yleensä. Kyllä! aion ehdottomasti korkata tämän naisen lähitulevaisuudessa.

   Palaverin jälkeen lähdin ajelemaan kotiani kohden, mutta matka katkesi jonkun kesärenkain liikenteesen lähtenneen ammattikoululaistollon törmätessä liikennevaloissa oman autoni perään. Viikset tai mitkälie hinttihaivenet väpättäen tämä visvanaamainen aknemainos yritti syyttää peräänajostaan minua. Olin kuulemma pysähtynyt varoittamatta punaisiin valoihin. Jumalauta sanon minä. Peräänajaja on aina syyllinen. Maalaisjärjellä ja oikealla turvavälillä tämäkin tilanne olisi ollut vältettävissä, mutta mitäpä sitä voi odottaa joltain ammattikoulujullilta? Päivät ammattikoulussa koostuvat kastelukannujen maalaamisesta aina  pakoputkien hitsailemisiin, joten tässä on malliesimerkki siitä, millaisia ihmisiä tuollaiset laitokset syytävät pihalle. Selvittelimme poliisin johdolla aiheutuneita vaurioita ja pääsin kaikesta huolimatta jatkamaan matkaa omalla autollani. Amispellen syylari oksensi sisältönsä tielle, joten onneksi hänen matkantekonsa päätyi siihen. Oppipahan ajelemaan saatana.

   Kotiin päästyäni huomasin jonkun sammuttaneen betonimyllyn ja siihen oli teipattu lappu, jossa luki: "hakeudu hoitoon mulkku!" Tästä se naapurin hammaspeikko ei ihan vähällä selviäkään. Mikä sekin luulee olevansa asuessaan tällaisella paremmalla asuinalueella perintötalossa ja elellessään pelkillä perintörahoilla? Ainut mitä sekin äijä on saanut elämässään aikaan on avioero ja  alati kasvava alkoholiongelma. Jos tässä joku hoitoa tarvitsee niin juurikin hän itse. Pistin siis myllyn uudestaan käyntiin ja kaivoin vielä ullakolta isävainaan vanhan haitarin. Soittelin pihalla täysin palkein vaikken tiedä haitarinsoitosta alkeitakaan. Tämäkin huvi loppui siihen, kun vaimoni saapui hetki sitten töistä, alkaen kiekua korvaani. Olin taas muka haastanut riitaa ja käyttäytynyt lapsellisesti. Mitä sekin ämmä lopulta tietää. Naisilla ei selkeästi ole kykyä nähdä asioita suurina kokonaisuuksina.


  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti