Kalavarkaita ja ilmiantajia..

 Join rauhassa aamukahviani ja luin sanomalehdestä paikallisuutisia. Minä olen perinteiden kannalla ja haluan aina lukea uutiseni ihan oikeasta lehdestä, sillä digitaalinen media on lähtökohtaisesti kaiken rappion alku.
Hetken lehteä selailtuani huomasin uutisen, joka kertoi pullataikinan tavoin paisuneesta naapuririidasta, jonka molemmat osapuolet olivat päätyneet sairaalajakson kautta poliisin haltuun. Riita oli alkanut jostain tunnistamattomasta asiasta, mutta kumpikaan osapuoli ei ollut osannut viheltää peliä poikki ja lopputuloksena oli mittavia omaisuusvahinkoja, eivätkä kiistan osapuolet olleet selvinneet kolhuitta itsekään.
Luettuani juttua pidemmälle, huomasin itsekin tietäväni tästä asiasta jotain.

Kaikki alkoi siitä, kun olin eräässä ruokakaupassa ja huomasin, jonkun alamittaisen pöhöttyneen avolavakaljun  ostavan viimeisen kokonaisen merilohen kaupan kalatiskiltä ja sullovan sen iloisen näköisenä ostoskärryynsä. Kuinka tuo juntti julkesikaan ostaa minun kalani ja vielä ihan naamani edestä.
Olin luvannut tarjota Nallille illalla itsesavustamaani lohta, eikä tällainen kuohitun poron näköinen jesuiitta taatusti pilaa suunnitelmiani.
Kaappasin hyllystä vakuumipakatun savusiian ja sujautin sen kainalooni. Sen jälkeen varjostin kalavarasta ympäri kauppaa ja sopivan hetken tullen sieppasin äijän kärrystä oman kalani ja laitoin äijän kärryyn tilalle sen vakuumikalan, joka sekin on täysin liian laadukasta purtavaa, tuon kaltaiselle paskanpurijalle. 
Olin juuri saanut vaihdon tehtyä ja poistuin typeryksen kärryltä, kun joku pystyyn lahonnut äijänkäppänä alkoi huutaa kärryn omistajalle: "Sulta vietiin juuri kala kärrystä. Tuo mies laittoi sun kärryyn jonkun toisen kalan." -Paasasi tämä kuolemaa uhmaava harvahammas tärkeän näköisenä.
"Pidäpä sinä saatanan puutarhatonttu huoli omista asioistasi, ettei tarvitse lähteä tilaamaan hammaslääkäriltä uutta proteesia ton vanhan tilalle. Syytä se olisi vaihtaa joka tapauksessa, sillä sinähän näytät ihan virtahevolta noiden raateluhampaidesi kanssa."- Totesin ukolle ja käännyin kannoillani. Päästyäni hyllyn taakse, lähdin juoksemaan kohti vaatteiden sovituskoppia, jossa avasin siististi kalapaketin ja kaivoin rakkaan instrumenttini esiin ja päästin kultaiset marinadini suoraan kalan auki leikattuun vatsaan.
Kustuani kalan sisuksiin, paketoin sen taas yhtä siististi kiinni, kun se oli aiemminkin ollut ja edes kalatiskia hoitava mätisäkki ei olisi erottanut pakettia avatuksi.

Päästyäni sovituskopista, etsin käsiini kalan alkuperäisen ostajan ja pahoittelin hänelle syvästi sitä, että olin syyllistynyt moiseen tekoon. Kerroin hänelle, että minulla on illalla treffit elämäni suuren ihastuksen kanssa ja halusin tunnelman olevan täydellinen. Kunnolla valmistettu savukala olisi kruunannut illan ja päädyin tyhmään tekoon.
Äijä liikuttui moisesta niin paljon, että yritti väkisin tyrkyttää kalaa minulle, mutta kerroin, etten kuitenkaan halua järjestää sellaisia treffejä, joilla tarjottaisiin varastettua kalaa.
Syökööt tomppeli vaan itse kusimarinoidun simppunsa, kun sitä kerran niin himoitsee.

Päästyäni takaisin autolleni, jäin vahtimaan kaupan ulko-ovea ja odotin, että tämä suurisuinen ilmiantaja ilmaantuisi paikalle, jotta voisin ottaa selvää, että millaisen juipin kanssa olin tekemisissä.
Kymmenen minuutin odottelun jälkeen tämä hallanpanema tuppikulli saapuikin ulos ja suuntasi kulkunsa valkoiseen diesel Passattiinsa ja lähti ajamaan parkkipaikalta pois. 
En ollut ollenkaan yllättynyt siitä, että tämän torvelon tyylitaju ei riittänyt volkswagenia pidemmälle, keskinkertaista, niin kovin keskinkertaista.
Seurasin äijää eräälle omakotialueelle ja jäin puskiin seuraamaan tilannetta.
Äijä tapasi naapurinsa, joka kysyi häneltä: "Terve Juhani. Vieläkö sä tarviit sitä mun moottorisahaa? Ei sillä kiire ole, mutta minun pitäisi sahata sillä vähän polttopuuta jossain välissä." -Totesi naapuri hyväntuulisena.
"Mulla on hiukan hommat vielä kesken, mutta voin hoitaa ne illalla niin saat sahasi takaisin vielä myöhemmin tänään." -Totesi myymäläkyylä takaisin ja miehet lähtivät kohti omia kotejaan.

"Mielenkiintoista, varsin mielenkiintoista" - Tuumin hiljaa mielessäni ja hiivin varovasti äijän autotalliin, josta löysin edellämainitun sahan alta aikayksikön.
Lähtiessäni autotallista, sytytin pienen tulipalon äijän talvirenkaiden taakse ja ei aikaakaan, kun tuli nuoli villisti renkaiden kylkeä ja oli valmis leviämään kaikkialle.
Hiivin naapurin pihan tuntumaan ja kiinnitin sahan kahvaan viestin: "Saatanan kärsimätön paska. Pidä kuule sahanpaskasi. Luulin, että lainasit tätä minulle mielelläsi ja nyt aloit heti parkumaan omista töistäsi. Haistapa kuule vittu ja pidä tunkkisi. Ps. Tämä saha on muuten ihan yhtä perseestä, kuin omistajansakin:" 
Vedin sahan käyntiin ja kiristin vanhasta tottumuksesta nippusiteen pitämään kaasua pohjassa. Punainen Jonsered huusi kuin viimeistä päivää ja heitin sen äijän olohuoneen ikkunan läpi repimään parkettia uuteen uskoon.

Poistun varovasti paikalta ja sieppasin äijän punaisen jerrykannun mukaani. Heitin kannun lähelle myymäläkyylän autotallia, josta tuprusi jo oven välistä hyvin vahva musta sauhu.
Poistuessani paikalta naapurissa asunut äijä tuli sahansa kanssa paikalle ja vaikutti äärimmäisen raivostuneelta.
Äijä oli niin keskittynyt kiukkuunsa, ettei ilmeisesti huomannut minua ollenkaan ja painui takomaan nyrkein hölmistyneen naapurinsa ulko-ovea.
Ovella alkoi välittömästi käsirysy, joten oma tehtäväni oli tehty.
Olen usein ihmetellyt sitä, miten tietyt naapurit päätyvät aina riitelemään keskenään. Luulisi, että kaikilla olisi mukavampaa elää sovussa ja rauhassa, mutta tällaiset paskiaiset tuntuvat nauttivan siitä, että saavat kaikenlaisia tilanteita aikaan naapurisovun kustannuksella.

Päästyäni takaisin autolleni tartuin puhelimeeni ja soitin hätäkeskukseen: "Terve. Minä en halua kertoa nimeäni, sillä pelkään turvallisuuteni puolesta, mutta näin äsken, miten naapurustossani sytytettiin eräs autotalli tuleen." -Kerroin tilanteen juurta jaksaen hätäkeskuksen päivystäjälle ja annoin hänelle tekijän tarkat tuntomerkit, sekä osoitteen, josta hän oli tullut. Sen jälkeen oli taas kerran aika tuhota prepaid- liittymällä varustettu puhelimeni ja lähteä kotiin.