Lähdin rauhalliselle iltakävelylle läheiseen venerantaan ja tapasin perillä paikallisen kalastajan, johon tuntuu törmäävän kyseisellä rannalla todella usein. Äijä kertoi, että ranta on joutunut viimeaikoina ilkivallan ja varkauksien kohteeksi, eikä tekijöistä ole kuulemma tietoakaan.
Äijän pieni perämoottorilla varustettu soutupaatti on kuulemma elinehto hänen hommassaan, sillä hänen varsinainen kalastustukikohtansa sijaitsee läheisellä saarella, jonne hän ajaa aina pienen veneensä turvin.
"Olipa hyvä, etteivät sitten varastaneet sinun moottoriasi, sillä sinullahan on leipätyö kyseisen veneen ja moottorin varassa." -Totesin kuivan asialliseeen sävyyn tälle vanhalle persenahkanaamaiselle pikku porsaalle.
Katsotaanpa vain, että miten turvassa se elinkeino kohta onkaan.
Suuntasin pimeän laskeuduttua kulkuni akaisin rantaan voimapihdit matkassani. Kävelin määrätietoisin askelin kohti äijän venettä ja leikkasin helposti hänen lukkonsa poikki, ruuvasin kahdeksan heppaisen Suzukin irti perälaudasta ja kaappasin perämoottorin matkaani.
Kannoin voimanlähteen autolleni ja sieppasin sieltä mukaan akkukäyttöisen porakoneen ja porasin kalastajan veneen pohjaan parikymmentä 13 millistä reikää. Vesi virtasi iloisesti pohjan aukoista veneeseen ja amme alkoi täyttyä tasaisen varmasti merivedellä. Siitäs kalastaja sai vähän harmia elinkeinonsa harjoittamiseen.
Oma vikansa, menisi oikeisiin töihin ja jättäisi tuollaisen puuhastelun pikkupojille.
Rahasin perämoottorin piiloon kulottajahomon liiteriin ja lähdin vähin äänin kotiini nukkumaan. Seuraavana aamuna kävelin takaisin rikospaikalle ja löysin sieltä äärimmäisen kiukkuisen kalastajan.
Äijä oli nostanut veneensä pohjasta ja oli parhaillaan ihmettelemässä poraamiani reikiä.
"Katso nyt saatana sentään sinäkin. Tällaisia ihmisiä täällä käy riehumassa." -Raivosi vanha väliliha parta väpättäen.
Esitin tietämätöntä ja totesin: "Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat. Millaisia ihmisiä täällä sitten riehuu?"
Äijä loi pitkän katseen minua kohti ja murahti: "Joku saatanan paskiainen on porannut veneeni täyteen reikiä ja varastanut moottorini. Nyt en pääse ajamaan saareen enkä siten harjoittamaan elinkeinoani."
"No jopas on ikävä tilanne. Millaisia nämä nykyihmiset oikein ovat? Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että joku olisi tehnyt jotain tuon kaltaista! Järjetöntä vandalismia ja ilkivaltaa" -Huusin muka vihaisena ja nauroin samalla pääni sisällä vedet silmissäni.
"Kyllä on maailma todellakin paskaksi paikaksi muuttunut. Tekisi mieli raahata tämän tekijä korvasta poliisilaitokselle tunnustamaan tekonsa. Ainut ongelma on se, ettei tekijästä ole tietoakaan!" -Karjui tomppeli ja heristeli nyrkkiään ilmassa sanoja painottaakseen.
"Ilmoita nyt joka tapauksessa polisille tästä myös. Tuonlaiset kusipäät antavat taatusti kuulua itsestään jatkossakin. Olisi hienoa saada rikolliset kiinni itse teosta ensi kerralla." -Sanoin äijälle ja lähdin kävelemään kohti kotini.
Viikon odoteltuani kävelin hämärän turvin kulottajan liiterille ja löysin sieltä aiemmin piilottamani perämoottorin juuri samasta paikasta, jonne olin sen jättänytkin. Ei tiennyt lapintollo säilyttäneensä varastettua tavaraa vajassaan. Olisin toki voinut ilmiantaa äijän, mutta olen suurpiirteinen mies ja päätin antaa asian olla. En toki pidä rikollisista, mutta ei tämä asia suoranaisesti silti minulle kuulu. Ties minkä mafian sitä saa kimppuunsa, kun menee puuttumaan toisten asioihin. Jokainen huolehtikoot omista asioistaan.
Raahasin perämoottorin rantaan ja ruuvasin sen kiinni Jalosaaren runkkarin vanhaan puuruuheen ja lukitsin moottorin perälautaan rautakaupasta ostamallani suurella lukolla.
Nyt oli taas aika lähteä kotia kohden, jottavoisin palata hyvin levänneenä takaisin loppuhuipennukseen.
Kävelin rantaan ja tapasin odotetusti vanhan kalastajan veneensä kimpusta. Äijä oli peittänyt kaikki poraamaani reiät lasikuidulla ja maalasi nyt veneensä pohjaa myrkkymaalilla.
"Terve kalastaja!" -Tokaisin äijälle ja jatkoin: "Onko mitään uutta tietoa moottorivarkaista? Tiesikö poliisi asiasta jotain?"
"Paskat niistä mitään apua ollut. Tutkivat kuulemma tapausta, mutta johtolankoja ei kuulemma ole. Olen nyt sitten kunnostanut tätä venettäni ja on kai pakko sitten vaan ostaa uusi moottori." -Totesi vanhus surullisena.
"Minkälainen moottori tässä sitten on ollut?" -Kysyin äijältä poskeani purren.
"Tässä oli sellainen kahdeksan heppainen harmaa Suzuki" -Totesi kalastaja ja jatkoi veneensä hivelyä.
"Jaa samanlainen, kuin tuo tuolla" -Osoitin Jalosaaren sivummalla makaavaa ruuhta kädelläni.
"Joo, juuri tuollainen. Tossa on jopa samanlainen kolhu konekopassa.....Jumalauta! Tuohan on minun moottorini!" -Karjui äijä ja ryntäsi kohti Jalosaaren perserunkun venettä.
Juoksin äijän perässä ja hän messusi moottorinsa vieressä: "Tämä se on, tämä on minun moottorini! Miten röyhkeä varas ottaa varastetun moottorin käyttöön samassa rannassa, jossa rikos on tehty?"
"On kyllä harvinaisen röyhkeää. Äkkiä poliisi varmaan selvittää kenen venepaikka tämä on. Taitaa tekijä jäädä satimeen alta aikayksikön."
Myöhemmin samana iltana poliisipartio saapui Jalosaaren pihaan ja hölmistynyttä pökkelöä taluutettiin kohti poliisiautoa. Siitäs saatanan mulkku sai taas kerran. Tietyt ihmiset eivät tunnu koskaan ymmärtävän, ettei rikos kannata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti