Koripalloilun huumaa

 Veistelin marmoripatsasta autotallissani, kunnes sain kivensirun silmääni ja minun oli pakko soittaa Nallille ja pyytää häntä heittämään minut päivystykseen. Normaalisti turvautuisin tietenkin autonkuljettajani palveluksiin, mutta olin myöntänyt hänelle pari päivää vapaata, sillä hän suunnitteli tulevia häitään kihlattunsa kanssa. 
Saattaisi äijän suunnitelmat muuttua jos tietäisi, että se pakkoavioliitto, jota tässä nyt kyhättiin kasaan johtui todellisuudessa siitä, että minä olin tuikannut instrumenttini hänen rakkaansa nahkataskuun ja nyt tämä tuleva isä sitten järjesti tohkeissaan häitään. Olen usein miettinyt, että pitäisiköhän minun käyttää palkoilliseni jonkinlaisissa älykkyystesteissä, sillä  tollot minun palkkalistoillani ovat suoranainen häpeä.
Kolikon kääntöpuolena on tietenkin se, että tämä tyhmänpulskea tomppeliporukka johdattaa nuoria ja usein kauniitakin naisia instrumenttini ulottuville ja se on mukava pikku bonus, jonka lunastan oikein mielelläni.

Saaavuimme Nallin kanssa ensiapuun ja lääkäri sai kivenmurun poistettua silmästäni ja olin taas täydessä iskussa. 
Lääkärini oli tosin sitä mieltä, että minun pitäisi mennä kotiin ja lepäillä kaikessa rauhassa, sillä verenpaineen nousu silmässä saattaisi olla silmän toipumiselle haitallinen asia.
"Kuulepas nyt kaljupää.. Olet poistanut sen kivimurun simästäsi ja tehnyt siten tehtäväsi. Jos sinä haluat viettää rauhallisen koti-illan niin kaikin mokomin, mutta minulla on nyt muita suunnitelmia: Lähden kaverini kanssa viettämään iltaa kaupungille." -Totesin puoskarille hymyillen.
"Mutta silmäsi kaipaa lepoa ja hoitoa," -Änkytti tämä valkoinen smurffi kiihtyen.
"Minä en tarvitse minkäänlaista hoitoa, mutta jos haluat hoitaa jotain niin  sivele päähäsi vaikka jonkinlaista linimenttiä. Se meinaa tuo tukka hävitä, kun kusi polttaa hiusten juuret jatkuvasti noustessaan pään sisältä päänahan läpi. Sinulla tuntuu tuo jakaus olevan aika leveää mallia ja tarvitset selkeästi hoitoa" -Karjuin lääkärille ja pieraisin huoneeseen niin pahan hajuiset suolikaasut, että meinasin itsekin yökätä. Kävelin takaisin käytävään ja paiskasin äijän oven kiinni sellaisella voimalla, että jotain putosi hoitohuoneen seinältä lattialle.

"Noniin, asia kunnossa" -Totesin Nallille, joka kertoi käyvänsä vielä kusella ennen lähtöä. Nalli halusi lähteä kanssani koripallomatsiin sairaalasta päästyämme, mutta minulla ei yksinkertaisesti ole varaa moiseen turhuuteen. Koripallo-otteluiden pääsylippujen hinnat hipovat pilviä ja moisesta huvista saa maksaa useampia kymmeniä euroja, eikä minulla todellakaan ole varaa sellaiseen.

Menin odottelemaan ulko-ovelle Nallia, kun paikalle saapui invataksi, joka toi mukanaan sidepäisen ämmän pyörätuolissa paikalle.
Kuski kysyi, että olenko kyseistä rouvaa vastassa ja valehtelin odottelevani juuri häntä. Invakuskin häivyttyä kerroin vanhalle rouvalle, että kannattaa pitää puolensa. Tässä paikassa lääkärit käyttävät naispotilaita seksuaalisesti hyväkseen. 
Kärräsin hysteerisen ämmän sisään ja pysäytin sairaanhoitajan käytävällä.
"Joku invakuski sysäsi tämän tuntemattoman rouvan riesakseni, en tunne häntä, mutta ei häntä silti voinut tuonne uloskaan jättää." -Totesin hoitsulle hymyillen
"No onpas omitusita toimintaa siltä kuljettajalta. Tämä selvitetään vielä juurta jaksaen sen kuljettajan kanssa, mutta iso kiitos sinulle lähimmäisenrakkaudestasi ja siitä, että välität kanssaihmisistäsi." -totesi hoitsu hunajaisella äänellään. Instrumenttini nyki housuissani uhkaavasti, mutta käänsin äkkiä ajatukseni paikalliseen apteekkariämmään ja alkava erektioni hävisi, kuin taikaiskusta.

Hoitsu pyysi paikalle apua ja nämä terveydehuollon ammattilaiset nostivat ämmän sängylle, 
Akka muisti varoitukseni ja alkoi rääkyä: "Minua, ette raiskaa! Senkin siat, minuun ette kyllä kajoa!"
Apuvoimiksi hälyytetty nuori mies totesi kyynisesti: "No siitä voit kuule olla täysin varma."- Ja lähti työntämään hysteerisesti kirkuvaa vanhaa herapersettä sänkyineen eteenpäin.

Tässä kohtaa Nalli saapui vessasta ja olimme jo lähdössä paikasta pois, kun sain idean: Sieppasin raiskausta pelkäävän mummon pyörätuolin mukaani ja käskin Nallin hakea toisen vastaavan vähän matkan päästä.
Nalli vaikutti hämmentyneeltä, mutta haki sanaakaan sanomatta oman rullatuolinsa ja häivyimme vähin äänin paikalta.
Nallin auton luona taittelimme pyörätuolit kasaan ja heitimme ne hönen autonsa takaluukkuun ja hyppäsimme itsekin autoon.

"Mitä helvettiä me noilla pyörätuoleilla oikein teemme?" -Kysyi Nalli hämillään.
"Sähän halusit sinne koripallomatsiin ja sinne pääsee vammaiset ilmaiseksi, joten tossa on vapaalippumme otteluun." -Totesin Nallille, joka repesi nauruun.

Koripallohallin edustalla istuuduimme rullatuoleihimme ja lähdimme rullaamaan päät kenossa ölisten kohti paikan ulko-ovea, josta pääsimme lupausten mukaisesti ilmaiseksi sisään.
On hienoa, että keksin tavan päästä ilmaiseksi sisään, sillä ei kaltaisellani köyhällä miehellä ole yksinkertaisesti sellaisia rahoja, joilla voisi harrastaa tällaisia juttuja.
Katsomoon päästyämme ölisimme, kuolasimme ja pakkoliikehdimme sellaisella antaumuksella, ettei edes oikeat vammaiset pystyisi samaan.
"Kakkahätäääää" -Huusin kuola suusta roikkuen ja raivokkaasti nykien.
Olin juuri jatkamassa performanssiani, kun sain yllätteän koripallon päähäni ja hyppäsin pyörätuolista ylös.
"Saatanan kusipää!" -Karjuin kentällä ihmettelevälle hongankolistajalle ja kampesin pyörätuolini kaaressa hänen päälleen. 
Seuraavaksi olimmekin Nallin kanssa pelikentällä hakkaamassa tätä koripalloilijaa ja tilanne eskaloitui kunnon joukkotappeluksi.
Ilta päätyi siten, että meidät raahattiin järjestyksenvalvojien ja poliisin toimesta kadulle ja saimme vielä porttikiellotkin kaiken päälle.

Porttikielto koripallohalliin veti mieleni niin matalaksi, että päätin ostaa sen. Esimmäinen toimeni uutena omistajana oli erottaa koko vanha henkilökunta ja antaa heille porttikelto kostoksi.
Hetken asuiaa tuumailtuani totesin, etten mitenkään voinut vahtia sitä, että porttikieltoa noudatettaisiin, joten päätin tilata paikalle purkuryhmän ja käskin repiä koko hallin maan tasalle.