Perkele, etten paremmin sanoisi. Asuntomme vesikalusto sanoi työsopimuksensa irti viime viikon torstaina, eli perjantai ja koko viikonloppu meni mukavasti ilman juoksevaa vettä. Putkimiehet olivat tietenkin kiven alla, mutta lopulta reilun tunnin soittorumban jälkeen sain tilattua yhden sankarin kotiimme lauantai-illaksi. Sanomattakin selvää oli se, että tämä putkimiehen irvikuva oli alamittainen, lihava, viiksekäs ja kaiken muun hyvän lisäksi vielä kaljukin. Käsittämättömin oli kuitenkin miehen ominaishaju, joka oli omituinen sekoitus ketsuppia, jotain eläintä, hikeä ja lopullisen silauksen hajuun antoi ihan rehellinen ihmispaska. Miten voikin olla yhteen mieheen tiivistynyt noinkin kattava kokoelma erilaisia puutteita, vikoja ja hajuja? Jos kyseinen mies olisi auto, niin tuollaisella vikalistalla ei paljon tarvitsisi katsastuksesta haaveilla. Luulin, että kohtalo olisi potkinut minua päähän tämän pikkumiehen muodossa jo tarpeeksi, mutta olin valitettavasti väärässä. Kyseinen ihratynnyri ei osannut edes puhua. R-vika ja änkytys olivat ne viimeiset naulat hänen puolilahoon arkkuunsa.
Putki"mies" tuli siis lauantaina ja kuten arvata saattoikin, lähes pari tuntia sovittua aikaa myöhemmin. Ei mennyt aikaakaan, kun tämä juntti jo nosti lihavat kätensä pystyyn ja kehtasi väittää, että kyseessä on kuulemma jonkinlainen sähkövika ja homma edistyy vasta siinä vaiheessa, kun tilaan sähkömiehen sinne ihmettelemään, saatana!!
Mitään konkreettista se putkimiehen irvikuva ei tietenkään saanut aikaan, mutta siitäkin huolimatta hän oli vaatimassa palkkaa kaikkine ilta ja lauantaityölisineen. Menetin itsehillintäni ihan täysin ja käskin hänen painua helvettiin siitä kerjäämästä.
Ymmärrän kyllä, että tehdystä työstä pitää saada palkkaa, mutta se, että tuollainen ylensyönyt kalju läskikääpiö tulee vaatimaan rahaa tyhjästä, saa kyllä sappeni kiehumaan. Heitin kaverin pihalle ja sanoin, ettei takaisin ole tulemista. Putkimiehen älykääpiö huusi mennessään, että: "tämä ei jää tähän." Jos se pikkumies vielä näyttää rasvaisen naamansa 100 metriä lähempänä asuntoani, niin ei kyllä todellakaan jääkään..
Putkimiehen häivyttyä sain läksytyksen vaimoltani. Hänen mukaansa olin kuulemma kohdellut putkimiestä epäoikeudenmukaisesti ja töykeästi. Vittu! Metsä vastaa juuri niin, kuin sinne huudetaankin. Jos putkimies haluaa haastaa riitaa, niin riidan hän todellakin myös saa. Naiset eivät vain yksinkertaisesti tunnu ymmärtävän näitä elämän pikku tosiasioita.
Vaimo ilmeisesti myös luulee, että se jatkuva valittaminen ja mariseminen auttaa vallitsevassa tilanteessa jollakin tavalla. Jos vesi on poikki, niin vesi on jumalauta poikki ja tilanne ei siitä miksikään muutu ennen, kuin vika on korjattu. Mitä helvettiä minä asialle muka voin? Olenko minä joku Jumala, joka koskettaa kylpyhuoneen termostaattia peniksellään ja kaikki on yht´äkkiä taas kunnossa?
Vaimoni voisi itse korjata vian, kun on teknisesti niin helvetin osaava ja pätevä.
Tilasin kyllä sen sähkömiehen, mutta hänen aikataulunsa olivat sen verran kiireiset, että oli vaan yksinkertaisesti odotettava maanantaihin asti, eli siis tähän kyseessä olevaan päivään.
Vaimo jaksoi jäkättää koko sunnuntain siitä, ettei vesi virtaa. Ihan, kun se olisi minulle vielä jollakin tapaa uusi ja mullistava uutinen. Vaimo olisi voinut pestä sen pillunsa jumalauta vaikka lumella jos ei pysty hetkeä olemaan ilman juoksevaa vettä. On sitä perkele ihmiset eläneet 1800-luvullakin. Eläköön uusavuttomuus. Eläköön naiset!!
Maanantaiaamu koitti loputtomalta tuntuvan sunnuntain jälkeen ja minä lähdin töihin. Vaimoni piti vapaapäivän ja jäi kotiin odottelemaan sitä kirottua sähkömiestä. Toivoa sopii, että se sähkäri on keskittynyt vain ja ainoastaan sähkötöihinsä ja pitänyt ne saastaiset kätensä irti vaimostani. Takaan, että herra sähkömies tulee vielä katumaan päivää, jolloin erehtyi syntymään, mikäli kytkentöjä on tehty myös vaimoni hameen alla. Olen kuullut jos jonkinlaisia kauhutarinoita sähkö- ja putkimiehistä ja olen syystäkin hieman varpaillani heidän suhteensa. Pitänee siis tentata vaimolta oikein kunnolla, että millaisia "sähkötöitä" meillä tänään tehtiin.
Oli miten oli, mutta tämä Jouni- niminen sähkömies oli saanut selville, että itse pumpussa tai sen johdossa on jokin vika ja jotain on ilmeisesti oikosulussa. Äijä oli selittänyt vaimolleni jostain kolmesta vaiheesta, joista kaksi toimii, mutta yksi on oikosulussa. Minulle hänen terminsä ei sano juurikaan mitään, mutta ilmeisesti se pumppu pitää repiä kaivosta helvettiin putkineen ja johtoineen päivineen. Pahaa pelkään, että hänen aivoissaan on jotain oikosulussa. Jouni!!
Kävin töiden jälkeen uimahallissa saunomassa ja peseytymässä. En ole käyttänyt uimahallien palveluita vuosiin ja syy siihen palautui tänään kyllä varsin elävästi mieleeni.. Kaikenlaiset perverssit, limanuljaskat ja homot kertyvät uimahallien pesutiloihin ja saunoihin parveilemaan, esittelemään itseään ja tirkistelemään muita miehiä.
Yksikin luiseva vanha pieru pesi jortikkaansa sellaisella antaumuksella, että oli varmasti enää sekunneista kiinni, että koska ne kermat olisivat lentäneet hänen reuman raiskaamille ranteilleen. Saatanan äijä röhki ja huohotti siinä siihen malliin, että sydänkohtaus oli luultavasti enemmän, kuin lähellä. Olisi sekin kyllä erikoinen tapa lähteä täältä: Kanki kovana ja munat vaahdossa uimahallin suihkun alle tuupertuneena. Siinä sitä olisi hautausurakoitsijalla paljon kerrottavaa tulevillekin polville. Mieleni teki mennä vääntämään äijän suihku jääkylmälle, jotta hän palaisi takaisin maan pinnalle ihan elävien kirjoissa. Perkeleen rietastelija.
Saunan lauteilta puolestaan löytyi sellainen läski karju, että oksat pois. Siinä se sika istui lauteilla jalat levällään, yrittäen ilmeisesti esitellä suonikohjuista mulkkuaan muille saunojille. Onneksi hänen vatsansa roikkui lähes alemmilla lauteilla asti, joten hänen mätisäkkinsä esti tätä kauhuskenaariota eskaloitumasta enää yhtään pidemmälle.
Kiinnitin huomiota siihen, miten hän vähän väliä yritti vilkuilla haarojeni väliin. On se jumalauta kumma, ettei edes saunassa saa istua rauhassa. Heti on joku perverssi homopoika kärkkymässä toisten miehisiä mittoja. Itselläni ei kyllä olisi siinä suhteessa mitään hävettävää: 34,5 cm täydessä juhlakunnossa. Minulle on suotu sellainen instrumentti, että sillä pelaisi tarvittaessa vaikka pesäpalloa. Uimahallihomojen on silti turha pyrkiä osingoille tai alkaa luuvitonen viuhumaan.
Siirryin lauteilla löylynheittäjän paikalle ja päätin savustaa hinttarin alas lauteilta. Heittelin löylyä siihen tahtiin, että ihoni tuntui repeävän riekaleiksi kuumuudessa. Samanlainen tunne taisi tulla muillekin saunojille, sillä yksi toisensa jälkeen kanssasaunojamme lähtivät lauteilta. Hinttari ei paljon lämpöä kestänyt vaan lähti lauteilta heti toisena ja punaisena, kuin rapu. Suorastaan säälittävä suoritus, mutta mitä muuta toisaalta oli odotettavissakaan?
Jouduin todellakin tekemään töitä säilyttääkseni itsehillintäni. Jokainen solu minussa suoraastaan kirkui lyömään hinttaria löylykauhalla otsaan, kun hän lähti vatsaansa kompastellen lauteilta. Tunsin myös suurta tarvetta kusta löylykiuluun viimeisenä saunasta lähtiessäni, mutta hillitsin itseni hienosti tälläkin kertaa. Tyydyin menemään suihkun kautta kotiin, kotiin jossa vaimo aloitti heti ovella sen nalkutuksen siitä, ettei vettä tule taloon edelleenkään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti